Siirry sisältöön
Ratkaisut Energiayhteisöt Energiayhteisömallit

Energiayhteisömallit

Käytössä on useampia erilaisia energiayhteisömalleja. Tällä hetkellä toiminnassa on lähinnä samalla kiinteistöllä/kiinteistöryhmällä toimivia energiayhteisöjä. Energiayhteisö voidaan toteuttaa myös kiinteistörajat ylittävänä energiayhteisönä, jolloin sähköntuotantolaitos sijaitsee kiinteistönrajan toisella puolella, mutta liitetään kiinteistöön erillisellä sähkölinjalla.

Lisäksi on hajautettuja energiayhteisöjä, joita voidaan kutsua myös virtuaalisiksi energiayhteisöiksi. Näissä energiayhteisö hyödyntää sähköverkkoyhtiön sähköverkkoa oman sähköntuotantonsa jakeluun yhteisön jäsenille.
Kuva 1. Energiayhteisöjen luokittelu.


Kiinteistön sisäinen energiayhteisö

Kiinteistön sisäisellä energiayhteisöllä tarkoitetaan energiayhteisöä, jonka jäsenet sekä tuotanto ja/tai energiavarastot sijaitsevat samalla kiinteistöllä tai sitä vastaavalla kiinteistöryhmällä.

Toteutusvaihtoehdot jaotellaan sähkön jakamistavan perusteella hyvityslaskennalla toteutettuihin energiayhteisöihin, joita ovat paikallinen energiayhteisö ja aktiivisten asiakkaiden ryhmä sekä takamittaroinnilla toteutettuihin energiayhteisöihin.
Kuva 2. Kiinteistön sisäiset energiayhteisöt.



Kuva 3. Hyvityslaskennalla toteutettu kiinteistön sisäinen energiayhteisö.
Hyvityslaskenta on vuoden 2021 alussa voimaan tulleen lakiuudistuksen mahdollistama toimintamalli. Hyvityslaskennassa tuotettu sähkö hyödynnetään ensin täysimääräisesti siinä käyttöpaikassa, johon sähköntuotanto on kytketty. Tämän käyttöpaikan sähkönkulutuksen ylittävä sähköntuotanto jyvitetään kiinteistön muille sähkönkäyttöpaikoille ennalta sovittujen jako-osuuksien mukaisesti. Yleisimmin sähköntuotanto liitetään kiinteistösähkön käyttöpaikkaan.

Ilman hyvityslaskentaa kiinteistösähkön käyttöpaikan kulutuksen ylittävä sähköntuotanto jouduttaisi myymään kokonaisuudessaan sähköverkkoon. Hyvityslaskenta mahdollistaa entistä suurempien tuotantolaitteistojen mitoittamisen ilman, että sähköverkkoon myytävän sähkön osuus kasvaa. Näin laitteiston taloudellinen merkittävyys kasvaa ja kannattavuus paranee.

Hyvityslaskennassa hyödynnetään sähköverkkoyhtiön omistamia sähkömittareita. Silloin tuotetun sähkön hyödyntäminen kiinteistön asukkaiden sähkönkäytössä ei vaadi muutoksia kiinteistön sähkömittareihin. Energiayhteisön jäsenten sähkömittareiden käyttöpaikat ja niiden prosentuaalinen osuus hyvitettävästä sähköstä ilmoitetaan verkkoyhtiölle energiayhteisön tiedoissa, ja hyvityslaskenta ilmoitetuille käyttöpaikoille toteutetaan datahub-palvelussa.

Hyvityslaskennalla toteutetun energiayhteisön jäsenten sähkönkäyttöpaikkojen täytyy olla liitetty jakeluverkkoon samalla liittymällä. Jos kiinteistöryhmällä sijaitsee rakennuksia, jotka on yhdistetty jakeluverkkoon erillisillä sähköliittymillä, rakennukset eivät voi kuulua samaan energiayhteisöön. Yksittäinen sähkönkäyttöpaikka voi osallistua vain yhteen hyvityslaskentaa hyödyntävään energiayhteisöön. Jakeluverkonhaltijan vastuulla on varmistaa, että ilmoitetut käyttöpaikat sijaitsevat samassa sähköliittymässä ja että kukin käyttöpaikka on mukana enintään yhdessä energiayhteisössä.

Energiayhteisön velvollisuutena on ylläpitää energiayhteisöön liittyviä tietoja, ja ilmoittaa mahdollisista muutoksista jakeluverkonhaltijalle. Jakeluverkonhaltijan tehtävänä on ylläpitää energiayhteisöön liittyviä tietoja datahub-palvelussa. Esimerkiksi hyvityslaskentaan kuuluvien käyttöpaikkojen tai niiden jako-osuuksien muuttuessa energiayhteisö ilmoittaa muutoksista sähkön jakeluverkonhaltijalle, ja jakeluverkonhaltijan vastuulla on tehdä energiayhteisöön liittyvät muutokset datahub-palvelussa.

Hyvityslaskentaa toteuttavat energiayhteisöt voidaan jaotella paikallisiin energiayhteisöihin sekä aktiivisten asiakkaiden ryhmiin. Paikallisen energiayhteisön sekä aktiivisten asiakkaiden keskeisin ero on energiayhteisön perustamisessa. Paikallinen energiayhteisö toimii oikeushenkilön kautta, kun aktiivisten asiakkaiden ryhmän voi perustaa yksittäinen tai usea sähkön loppukäyttäjä.

Paikallinen energiayhteisö

Paikallinen energiayhteisö on oikeushenkilö, joka tuottaa, toimittaa, kuluttaa, aggregoi tai varastoi energiaa taikka tarjoaa energiatehokkuuspalveluja, sähköajoneuvojen latauspalveluja tai muita energiapalveluja jäsenilleen tai osakkailleen. Paikallisen energiayhteisön perustaminen mahdollistaa sähköntuotannon jakamisen yhteisön jäsenille tai osakkaille hyvityslaskennalla.

Paikallisen energiayhteisön jäsenet tai osakkaat voivat olla luonnollisia henkilöitä, kuntia tai muita paikallisviranomaisia tai pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Näiden sähkönkäyttöpaikat sijaitsevat samalla kiinteistöllä tai sitä vastaavalla kiinteistöryhmällä ja ne on liitetty jakeluverkonhaltijan jakeluverkkoon samalla sähköliittymällä. Paikallisen energiayhteisön sähköntuotantolaitteisto ja energiavarasto kuuluvat tähän samaan liittymään.

Paikallisen energiayhteisön on rekisteröidyttävä sähköntoimitusten selvitystä varten sille jakeluverkonhaltijalle, joka vastaa energiayhteisön sähkön mittauksista. Paikallisen energiayhteisön tehtävänä on ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle sähköntoimitusten selvitystä ja mittausta varten energiayhteisöön kuuluvat sähkönkäyttöpaikat, sähköntuotannon ja energiavarastosta oton jako-osuudet sekä näiden tietojen muutokset.

Paikallinen energiayhteisö on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta (767/2021).

Tutustu asetukseen Finlex-sivustolla

Aktiivisten asiakkaiden ryhmä

Aktiivisten asiakkaiden ryhmä on energiayhteisö, joka voi koostua erilaisista sähkön loppukäyttäjistä kuten kuluttaja- ja yritysasiakkaista. Ryhmän jäsenet voivat hyödyntää hyvityslaskentaa sähköntuotannon taseselvityksessä. Ryhmän jäsenten sähkönkäyttöpaikkojen tulee sijaita samalla kiinteistöllä tai sitä vastaavalla kiinteistöryhmällä ja niiden tulee olla liitetty jakeluverkonhaltijan verkkoon samalla sähköliittymällä.

Keskeisenä erona paikalliseen energiayhteisöön, aktiivisten asiakkaiden ryhmässä sähkön loppukäyttäjät eivät toimi oikeushenkilön kautta. Sen sijaan aktiivisten asiakkaiden ryhmä määrittää itse yhteisön perustamissopimuksessa keskinäiset vastuunsa ja velvoitteensa.

Lähtökohtaisesti jokainen aktiivisten asiakkaiden ryhmän jäsen toimii yhteisvastuullisesti jakeluverkonhaltijan kanssa allekirjoitettavan sopimuksen osapuolena. He voivat myös valita energiayhteisöä edustavan yhteyshenkilön, jolle myönnetään valtuudet edustaa energiayhteisöä jakelunverkonhaltijan suuntaan, mikä helpottaa asiointia jakeluverkkoyhtiön kanssa. Tällöin jakeluverkonhaltijan pitää varmistaa, että jokainen ryhmän jäsen eli sopimuksen osapuoli on myöntänyt valtuudet yhteyshenkilölle.

Paikallista energiayhteisöä voidaan useimmissa tapauksissa pitää ensisijaisena vaihtoehtona energiayhteisön perustamiselle aktiivisten asiakkaiden ryhmän perustamisen sijaan. Tilanteessa, jossa esimerkiksi asunto-osakeyhtiö ei ole valmis investoimaan omaan sähköntuotantoon koko taloyhtiön hankkeena, aurinkosähköinvestoinnista kiinnostuneet yhtiön osakkaat voivat pyrkiä muodostamaan aktiivisten asiakkaiden ryhmän, mikä mahdollistaa tuotetun sähkön jakamisen hyvityslaskennalla.

Aktiivisten asiakkaiden ryhmän muodostamiseen asunto-osakeyhtiössä liittyy useita päätettäviä kysymyksiä. Toteutetaanko sähköntuotantojärjestelmän hankinta taloyhtiön hankkeena asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 33 §:n 2. momentin mukaisesti vai aktiivisten osakkaiden muutostyönä, jonka toteuttamiseen yhtiökokous antaa enemmistöpäätöksellä luvan? Ketkä maksavat esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän hankinnasta ja myöhemmin ylläpidosta syntyvät kustannukset?

Sähköntuotantojärjestelmän hankintaan taloyhtiön hankkeena vaaditaan yhtiökokoukselta hyväksyvä 2/3 määräenemmistöllä tehty päätös, vaikka investoinnin maksaisivat kokonaisuudessaan aktiivisten asiakkaiden ryhmään kuuluvat osakkaat. Aktiivisten asiakkaiden ryhmän tehdessä hankinnan suoraan osakkaiden muutostyönä, tarvitaan taloyhtiön suostumus, johtuen siitä, että työ tehdään osakashallinnassa olevan tilan ulkopuolella. Osakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun on kiinnitettävä erityistä huomioita, kun esimerkiksi taloyhtiön yhteiselle katolle asennettavat aurinkopaneelit tulevat vain aktiivisten asiakkaiden ryhmän käyttöön.

Aktiivisten asiakkaiden ryhmää koskevaa sääntelyä voidaan soveltaa myös yksittäiseen loppukäyttäjään, jos loppukäyttäjän tuotantolaitteisto tai sähkövarasto on varustettu jakeluverkon erillisellä mittauslaitteistolla. Yhden loppukäyttäjän aktiivisten asiakkaiden ryhmän voi muodostaa esimerkiksi maatila, jossa on useampia sähkön käyttöpaikkoja saman sähköliittymän takana. Aktiivinen asiakas on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta (767/2021).

Tutustu asetukseen Finlex-sivustolla



Kuva 4. Takamittaroitu energiayhteisö.
Kiinteistön sisäinen energiayhteisö voidaan toteuttaa myös sähkön takamittaroinnilla. Takamittaroidussa kiinteistössä sähköverkkoyhtiö omistaa vain yhden sähkömittarin, joka mittaa koko sähköverkkoliittymän takana olevaa sähkönkulutusta.

Kiinteistöä hallinnoiva yhtiö, esimerkiksi asunto-osakeyhtiö tai kiinteistöosakeyhtiö, solmii sähkösopimuksen koko kiinteistön sähkönkäytöstä, sekä kiinteistön oman sähköntuotannon ylijäämäsähkön myynnistä. Kiinteistöä hallinnoiva yhtiö vastaa kiinteistön osakkaiden sähkönkulutusten mittaroinnista ja laskutuksesta.

Takamittarointiin siirryttäessä kiinteistön osakkaat päättävät yhteisesti hankkia ostamansa sähkön valitsemaltaan yhdeltä sähkönmyyjältä, eivätkä osakkaat tee omia sähkösopimuksiaan omiin nimiinsä omiin käyttöpaikkoihinsa. Tähän vaaditaan yhtiöjärjestyksen muutos ja yhtiökokouksen yksimielinen päätös. Lisäksi vaaditaan niiden osakkaiden suostumus, jotka eivät olleet yhtiökokouksessa paikalla.

Osakkailla täytyy olla mahdollisuus erota takamittaroinnista myöhemmin, jotta lainsäädännön edellyttämä mahdollisuus valita oma sähköntoimittaja toteutuu. Tämä tekee takamittarointiin siirtymisestä hallinnollisesti monimutkaisen.



Energiayhteisöjä on perustettu Suomessa pääasiassa asunto-osakeyhtiöihin, joihin on hankittu aurinkosähköjärjestelmä.

Energiayhteisön perustaminen mahdollistaa aurinkosähkön hyvityslaskennan, jonka avulla tuotettua sähköä jaetaan laskennallisesti kiinteistösähköliittymän lisäksi asukkaiden sähkönkulutukseen ja vasta asukkaan sähkönkulutuksen ylittävä osa myydään sähköverkkoon. Tämä mahdollistaa suuremman aurinkosähköjärjestelmän ilman, että sähköverkkoon myydyn sähkön osuus tuotetusta sähköstä kasvaa. Näin aurinkosähköinvestoinnin taloudellinen merkittävyys kasvaa ja suuremman aurinkosähköjärjestelmän saa yleensä myös edullisemmalla yksikköhinnalla (eur/kW).

Asukkaiden käyttöön hyvityslaskennalla jaetun sähkön taloudellisen hyödyn saa se, jonka nimissä asunnon sähkösopimus on, eli esimerkiksi asunnon vuokralainen. Osakkaat, jotka asuvat itse omistamassaan huoneistossa, saavat hyvityslaskennasta saatavan taloudellisen hyödyn kokonaan itselleen pienentyvän sähkölaskun muodossa.

Asuntosijoittaja, joka pitää omistamansa huoneistot vuokralla, voi sisällyttää suuremmasta aurinkosähköjärjestelmästä syntyneitä lisäkustannuksia asunnon vuokraan ja voi hyödyntää asukkaan saamaa aurinkosähköä asunnon markkinoinnissa.

Tutustu taloyhtiön päätöksentekoon HSY:n energiayhteisön perustamista käsittelevästä verkkokurssista.

Energiayhteisön perustamisen ABC



Energiayhteisö voidaan perustaa myös kiinteistöosakeyhtiöön, jolloin esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän tuottamaa sähköä voidaan hyödyntää kiinteistösähköliittymän sähkönkulutuksen lisäksi myös muiden sähkönkäyttöpaikkojen sähkönkulutukseen ennen kuin sähkö myydään sähköverkkoon.

Vastaavasti kuin asunto-osakeyhtiössä, taloudellisen hyödyn kullekin sähkönkäyttöpaikalle jyvitetystä sähköstä saa se taho, jonka nimissä käyttöpaikan sähkösopimus on.


Energiayhteisöjä ei ole ilmeisesti perustettu vuokrataloyhtiöissä. Mahdollisena syynä tähän voi olla se, että hyödyn hyvityslaskennalla huoneistoille jyvitetyistä aurinkosähköstä saa se taho, jonka nimissä huoneiston sähkösopimus on. Jos huoneisto on vuokralla, hyödynsaaja on huoneiston sähkösopimuksen tehnyt vuokralainen. Tämä ei välttämättä kannusta vuokrataloyhtiötä mitoittamaan aurinkosähköjärjestelmää siten, että mitoituksessa huomioitaisi kiinteistösähköliittymän lisäksi myös asukkaiden sähkönkulutukset.

Toisaalta vapaarahoitteinen vuokrataloyhtiö voi sisällyttää suuremman aurinkosähköjärjestelmän investoinnin tuomaa lisäkustannusta vuokraan sillä perusteella, että asukkaat saavat tästä hyvitystä sähkölaskussaan. Asukkaiden saamaa aurinkosähköä voisi myös hyödyntää asuntojen markkinoinnissa.

ARA-asunnoissa vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaisesti ja aurinkosähköjärjestelmän investointikustannus sekä järjestelmän korjauksista ja huolloista syntyvät kustannukset vaikuttavat omakustannusperusteisen vuokran määrään. Asukkaan sähkölaskussaan saaman hyvityksen huomioiminen vuokran määrittelyssä ei sen sijaan ole ARA-asunnoissa mahdollista.



Kiinteistörajat ylittävä energiayhteisö

Kuva 5. Kiinteistörajat ylittävä energiayhteisö.
Tämänhetkisessä lainsäädännössä (Sähkömarkkinalaki 588/2013) kiinteistörajat ylittäviä energiayhteisöjä koskeva sääntely käsittää erillisen linjan määritelmän ja sen vapautuksen rakentamisen luvanvaraisuudesta. Tällä verkkosivulla kiinteistön rajat ylittävää energiayhteisöä käsitellään paikallisen energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän yhtenä muotona, jossa energiayhteisöön liitetään toisella tontilla tai kiinteistöllä sijaitsevaa erillistä pienimuotoista sähköntuotantoa erillisellä linjalla. Nämä kiinteistöt tai kiinteistöryhmät sijaitsevat toistensa välittömässä läheisyydessä.

Yleensä lähtötilanteena on se, että tuotantomahdollisuudet ovat paremmat toisen kiinteistön alueella kuin missä kulutus on. Tällöin sähkö siirretään erillistä linjaa pitkin kulutuskohteeseen, eikä sähköstä tarvitse maksaa siirtomaksuja eikä pääsääntöisesti sähkö- ja arvonlisäveroja. Esimerkiksi jos erillisellä linjalla liitetään yhdellä kiinteistöllä sijaitseva aurinkosähköjärjestelmä toisella kiinteistöllä sijaitsevaan yhteen omakotitaloon, ei voida sanoa, että kyseessä on energiayhteisö. Mutta jos aurinkopaneelit liitetään erillisellä linjalla yhdellä kiinteistöllä sijaitsevassa kerrostalossa sijaitsevaan käyttöpaikkaan, ja kerrostalossa sähkö sitten jaetaan hyvityslaskennan avulla kerrostalon asukkaiden eli eri sähkönkäyttöpaikkojen kesken, on kyseessä energiayhteisö.

Ero on siinä, onko erillisellä linjalla kytketty erillinen tuotantoyksikkö erilliseen sähkönkäyttöpaikkaan, joka on yksi kulutuspiste (esim. omakotitalo) vai liitetäänkö erillinen tuotantoyksikkö erilliseen sähkönkäyttöpaikkaan, josta se edelleen jaetaan hyvityslaskennan avulla energiayhteisön kesken.

Lähtökohtaisesti sähköverkkotoimintaa saa harjoittaa Suomessa sijaitsevassa sähköverkossa vain Energiaviraston myöntämällä luvalla (sähköverkkolupa), ja jakeluverkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverkkoa vastuualueellaan. Sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkon rakentaminen on kuitenkin sallittua, kun kysymyksessä on erillinen linja, jolla liitetään pienimuotoista sähköntuotantoa sähkönkäyttöpaikkaan tai kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän verkkoon.

Erillinen linja yhdistää tuotantolaitoksen ja yhteisön kiinteistöt, mutta ei yhdistä kulutuskohteita, eikä ole yhteydessä jakeluverkkoon. Erillisen linjan tulee olla pienjännitetasolla ja sen rakentajan tulee vastata sen sähkönlaadusta, sähköturvallisuudesta ja muista luvista. Erillisen linjan rakentaminen ei vaadi lupaa jakeluverkonhaltijalta, eikä sähkömarkkinalaissa määritellä, tuleeko verkon rakentamisesta ilmoittaa alueen jakeluverkonhaltijalle.

Mikäli erillisellä linjalla yhdistetään tuotanto useampaan eri kiinteistöön, pitää jokaisella kulutuspaikalla olla lähtökohtaisesti oma invertteri ja tuotantolaitokset pitää olla fyysisesti erotettuna toisistaan. Tämä määritelmä sulkee käytännössä esimerkiksi kahden eri kiinteistön (joilla erilliset liittymät sähköverkkoon) yhteisen tuulivoimalan mahdollisuuksien ulkopuolelle, koska sitä ei voi fyysisesti jakaa osiin. Ongelma on myös siinä, että tuotantoa ei voida jakaa joustavasti kulutuksen ja tuotannon mukaisesti, kun eri kulutuskohteilla on oltava erilliset tuotantolaitteistot. Jos tuotantoa voitaisiin jakaa jonkinlaisella hyvitysmallilla, niin omakäyttöosuutta voitaisiin kasvattaa.

Hajautettu energiayhteisö

Kuva 6. Hajautettu energiayhteisö.
Suomen lainsäädäntö ei tunnista termiä hajautettu energiayhteisö. Sitä käytetään kuitenkin yleisesti kuvaamaan energiayhteisöjä, joissa sähkön tuotanto ja kulutus sijoittuvat eri kiinteistöille ja tuotanto yhdistetään kulutukseen sähkön siirtoverkon kautta. Hajautettua energiayhteisöä voidaan kutsua myös virtuaaliseksi energiayhteisöksi.

Koska hajautettu energiayhteisö hyödyntää energian siirtämiseen sähköverkkoyhtiön siirtoverkkoa, se ei voi hyödyntää sähköntuotannossa hyvityslaskentaa kuten paikallinen energiayhteisö. Hajautetussa energiayhteisössä tuotettu sähkö vaikuttaa energiayhteisön jäsenten sähkölaskuun vain energiamaksun osalta ja hyöty jää saamatta verkkopalvelumaksun ja sähköveron osalta. Tämä pienentää omasta sähköntuotannosta saatavaa taloudellista hyötyä.

Hajautetussa energiayhteisössä sähkön tuotantoresursseja voidaan hankkia yhteishankintana suuremmassa yksikkökoossa, mikä alentaa investoinnin yksikköhintaa (eur/kW) verrattuna siihen, että kukin hankkii oman sähköntuotantojärjestelmänsä. Hajautettuun energiayhteisöön osallistuminen mahdollistaa oman sähköntuotannon myös asukkaille ja organisaatioille, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia suoraan ”oman” kiinteistön sähkökeskukseen liitettävää sähköntuotantoa.

Hajautettu energiayhteisö on mahdollinen nykyisen lainsäädännön puitteissa sähkönmyyntiyhtiön tarjoamana palveluna. Sähkönmyyntiyhtiö ei kuitenkaan ole velvoitettu tarjoamaan hajautetun energiayhteisön palveluja. Sähkönmyyntiyhtiön organisoimaan hajautettuun energiayhteisöön voisivat liittyä ne sähkönkäyttäjät, joilla on sähkösopimus kyseisen yhtiön kanssa.

Yksinkertaisin esimerkki hajautetusta energiayhteisöstä on asukas, joka haluaa hyödyntää omistamalleen kesämökille asennettavien aurinkopaneeleiden tuottamaa sähköä myös asunnossaan. Jotta hajautettu energiayhteisö olisi mahdollinen, asuntoon ja kesämökille on hankittava sähkö samalta sähkönmyyntiyhtiöltä, jonka kanssa on tehtävä myös ylijäämäsähkön myyntisopimus.

Sähkönmyyntiyhtiö voisi tarjota esimerkiksi palvelua, jossa vähentää laskutuksessa asunnon sähkönkulutuksesta asunnolle jyvitetyn aurinkosähkön tuotannon. Silloin kun asunnon sähkönkulutus alittaisi asunnolle jyvitetyn aurinkosähkön tuotannon, loppuosasta maksettaisi ylijäämäsähkön myyntisopimuksen mukainen korvaus. Sähkön siirtomaksuihin ja sähköveroon järjestely ei vaikuttaisi.


Sivua päivitetty viimeksi 23.10.2024