Ladattava hybridiauto (pistokehybridi, lataushybridi)

Ladattavan hybridiauton (pistokehybridin, lataushybridin) sähköistä toimintamatkaa kasvatettu on merkittävästi isommalla akustolla ja auton ulkopuolisella latausmahdollisuudella tavanomaiseen hybridiautoon verrattuna. Ihannetapauksessa ajoakusto ladataan verkkosähköllä täyteen ennen liikkeellelähtöä, mutta se latautuu myös ajon aikana jarrutuksissa ja polttomoottorin voimin. Ladattavalla hybridillä voidaan ajaa 20-80 kilometriä pelkällä sähköllä auton toimiessa täyssähköauton tavoin.

Hybridiautoa ja täyssähköautoa käsitellään omilla alasivuillaan.

Plussat:
  • toimii aluksi täyssähköauton tapaan ilman ajonaikaisia päästöjä
  • toimii polttomoottorilla, jos lataussähkö on kulutettu loppuun
  • energiakustannukset pienemmät tavanomaiseen hybridiin verrattuna
  • polttomoottorin kylmäkäynnistykset vähenevät
Miinukset:
  • kallis hankintahinta ja toistaiseksi rajallinen mallivalikoima
  • suurehko kokonaispaino ja akkujen vaatima tila
  • kaikkiin automalleihin ei saa vetokoukkua

Lyhyillä matkoilla kuten täyssähköauto

Akkukapasiteetista riippuen ladattava hybridiauto toimii täyssähköauton tavoin ensimmäiset 20-80 km. Erilaisten tutkimusten mukaan tyypillisin kerralla ajettava ajomatka on Suomessakin alle 20 kilometriä, eikä vuorokaudessakaan ajeta kuin keskimäärin 42 kilometriä. Sen vuoksi moni suomalainen autoilija pystyy hyödyntämään sähköajoa runsaasti.

Akuston tyhjennettyä ladattavaa hybridiautoa voi käyttää tavallisen hybridiauton tavoin, eikä latauspisteiden määrä rajoita toimintamatkaa – polttoaineenkulutus toki kasvaa, mikäli latausmahdollisuutta ei hyödynnetä. Tasaisessa maantieajossa ladattava hybridi toimii kuten perinteinen hybridi, ja polttoaineenkulutus on tavanomaisen auton tasolla.

Sähköistä toimintamatkaa voi pidentää huomattavasti taloudellisella ajotavalla. Samalla myös säästää, koska sähköllä ajettaessa energiakustannus on vain noin neljännes polttomoottorin käyttöön verrattuna.

Lataustapa käyttötarpeen mukaan

Ladattavan hybridin akkujen lataus onnistuu varmimmin sähköajoneuvokäyttöön suunnitelluista latauspisteistä (ns. peruslataus). EU:n alueen julkisiin latauspisteisiin on 18.11.2017 lukien tulossa standardiksi ns. Type 2 -pistoke ("Mennekes-pistoke"). Sähköautossa on automerkin mukaan kahdenlaisia pistokkeita. Type 1 ("Yazaki") on yleinen japanilaisissa ja amerikkalaisissa sähköautoissa ja Type 2 eurooppalaisissa sähköautoissa. Latausasema on joko varustettu kiinteällä latauskaapelilla (ei pistorasiaa) tai se voi olla rasiamallinen (pistorasiana suositeltava vaihtoehto on Type 2). Auto kytketään rasiamalliseen latausasemaan käyttäen erillistä latauskaapelia. Lisätietoa latauspisteistä ja niiden toteutuksesta saa "Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon" -oppaasta.

Kotitalouspistorasia soveltuu lähinnä tilapäiseen lataukseen (hidaslataukseen), jossa latausvirta on auton latausjohdon ohjainyksiköllä rajoitettu pieneksi (6 - 10 ampeeria). Pienemmän lataustehon (-virran) vuoksi latausaika on pitempi kuin peruslatausta käytettäessä. Latausaika tyhjästä täyteen on 2-7 tuntia lataustavan ja automallin mukaan.

Pikalatauksella ladattavan hybridin akun saa lähes täyteen nopeasti, jopa lyhyen kahvitauon aikana. Käytännössä pikalatauspisteet ovat julkisia latauspisteitä, ja ne sijaitsevat pysäköintipaikoilla, eräillä huoltoasemilla tai kadunvarressa. Pikalataus on useimmiten maksullista.

Sähkön käyttäminen vähentää päästöjä

Täyssähköllä ajettaessa hybridiautosta ei tule pakokaasupäästöjä. Kun ajoon käytetään sähköä mahdollisimman paljon, ovat ladattavan hybridin hiilidioksidipäästötkin pienemmät kuin pelkän polttomoottoriauton tai tavanomaisen hybridin.

Hybridiautot ovat rakenteeltaan joko sarja-rinnakkaishybridejä (esimerkiksi Toyota Prius) tai sarjahybridejä (esimerkiksi Fisker Karma). Sarja-rinnakkaishybridin huippunopeus on sähköajossa matalampi kuin hybridiajossa. Se toimii siis sähköautona hitaammassa taajama-ajossa ja polttomoottorin tukemana pidemmillä ajomatkoilla.

Sarjahybridissä puolestaan huippunopeus ja kiihtyvyys eivät muutu, koska vain sähkömoottori vastaa auton liikuttamisesta. Sarjahybridissä polttomoottoria käytetään ainoastaan latausta varten pidemmillä ajomatkoilla ja siten sitä kutsutaankin myös laajennetun toimintamatkan sähköautoksi.

Hybridin huoltoon tarvitaan sähköalan pätevyys

Hybridin ajoakusto on pyritty suojaamaan tehokkaasti erilaisilta kolarivaurioilta. Pelastusviranomaisia on informoitu toimenpiteistä, jotka on tehtävä vaurioitunutta autoa käsiteltäessä. Korkeajännitteiset osat on merkitty oranssilla huomiovärillä.

Hybridiautojen korkeajännitekomponenttien vuoksi huolto- ja korjaustoimenpiteet täytyy teettää asiantuntevassa ja pätevöityneessä yrityksessä sähköalan ammatti- ja turvallisuuskoulutuksen saaneilla henkilöillä.

Huolto-ohjelmat eivät poikkea laajuudeltaan tai hinnoittelultaan yleisemmistä autoista. Hybridiajoneuvojen on todettu kestävän suuria ajokilometrimääriä hyvin. Jarrukomponentit kuluvat regeneroinnin (jarrutusenergian talteenoton vuoksi) vuoksi tavallista vähemmän, mikä alentaa huoltokustannuksia.

Kallis hankintahinta, kevyt verotus

Suomen verotus suosii vähäpäästöisiä automalleja. Ladattavilla hybrideillä hiilidioksidipäästöt ovat selvästi keskivertoa matalammat, joten niiden autovero on melko alhainen. Toistaiseksi niiden hinta on kuitenkin vielä vastaavaa bensiini- tai dieselmallia kalliimpi. Akkujen korkean hinnan takia ne ovat myös tavanomaista hybridiä kalliimpia.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 2.11.2017