Energialähteet
Energialähteet-sivuilla on tietoa liikenteessä nykyisin käytettävistä energianlähteistä. Lisäksi kohdassa "Muut energialähteet" on kuvattu lyhyesti sellaisia energialähteitä, jotka ovat vasta tutkimusvaiheessa tai muista syistä harvinaisia Suomessa.
Artikkeleissa on tietoa nimenomaan autoilijaa kiinnostavista aiheista, kuten ympäristöominaisuuksista, käyttöturvallisuudesta, kustannuksista ja saatavuudesta Suomessa. Tietoa tankkaus- ja latausasemien sijainnista on omalla alasivullaan.
Auton pakoputken päästä tulevan hiilidioksidin määrä riippuu energiankulutuksesta ja polttoaineen kemiallisesta koostumuksesta, ei siitä, onko polttoaine fossiilista vai bioperäistä. Fossiilisen polttoaineen palaessa hiilidioksidista vain osa sitoutuu kasveihin ja suurin osa nostaa ilmakehän CO2-pitoisuutta. Biopolttoaineilla taas loppukäyttö katsotaan hiilineutraaliksi (hiili kiertää luonnossa), ja kasvihuonekaasupäästöjä ajatellaan syntyvän lähinnä raaka-aineen tuotannosta ja polttoaineen jalostuksesta.
Autojen verotus (autovero ja vuotuinen ajoneuvovero) perustuu pakoputkesta mitattuun CO2-päästöön. Jos autolle on olemassa kaksi CO2-arvoa (esimerkiksi flex-fuel -autot ja bi-fuel -kaasuautot), verotus määräytyy alemman luvun mukaan. Koska sekä korkeaseosetanolilla että metaanilla (maakaasulla) saavutetaan polttoaineen kemian vuoksi bensiiniä pienempi CO2-päästö, verojärjestelmä sisältää kannustimen vaihtoehtopolttoaineautoille.
Energialähteiden ominaisuudet eroavat toisistaan. Suomessa markkinoilla olevien liikenteen energialähteiden tärkeimpiä ominaisuuksia on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa esitetyt tunnusluvut polttoaineille perustuvat Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre) lukuihin.
Taulukko 1. Suomen markkinoilla olevien liikenteen energialähteiden tärkeimpiä ominaisuuksia.
Energialähde | Energia- sisältö kWh/litra | Kasvihuone- kaasupäästöt gCO2ekv./kWh | Kasvihuone-kaasupäästöjen vähenemä *) | Huom! |
Bensiini (E0) | 8,9 | 302 | – | |
Etanoli | 5,8 | 45 – 91 | 70 – 85 % | lignoselluloosasta |
Bensiini (E10) | 8,6 | – | – | |
Korkeaseosetanoli (E85) | 6,3 | – | – | |
Diesel (B0) | 10,0 | 302 | – | |
Biodiesel (perinteinen FAME) | 9,2 | 51 – 245 | 19 – 83 % (EU:ssa minimi 35 % **) | määrittelemätön palmuöljy – biodiesel kasvi- tai eläinöljyjätteestä |
Uusiutuva diesel | 9,4 | 15 – 223 | 26 – 95 % (EU:ssa minimi 35 % **) | määrittelemätön palmuöljy – uusiutuva diesel jätepuusta |
Diesel (B7, FAME) | 9,9 | – | – | |
Diesel (B20, uusiutuva diesel) | 9,9 | – | – | |
Maakaasu | 13,9 kWh/kg | 255 | – | |
Biokaasu | 13,9 kWh/kg | 54 – 83 | 67 – 79 % | yhdyskuntajäte – kuivalanta |
Sähkö | – | 0 – 89 – 600 | – | uusiutuva – keskimääräinen – marginaaliperusteinen |
**) EU:n alueella biopolttoaineen minimivaatimuksena 35 prosentin päästövähenemä
Taulukon lähteet:
- Bensiinin ja dieselin CO2-päästö: Direktiivi 2009/28/EY
- Päästövähenemä biopolttoaineille: Direktiivi 2009/28/EY
- Maakaasun CO2-päästö (4 000 km putkikuljetus): Well-to-wheels Analysis of Future Automotive Fuels and Powertrains in the European
Context WELL-to-WHEELS Report (pdf) (728.2 KB)
- Sähkö: CO2-päästökertoimet