Blogit 2021
25.8.2021 9.00
Tekemättä jättämisen hinta ilmastolle näkyväksi kunnissa
Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää, että alamme mitata toimenpiteiden vaikuttavuutta muutenkin kuin eurojen kautta. Kunnissa tämä tarkoittaa ilmastovaikutusten huomioon ottamista kunnan talouden vuosisuunnittelussa ja seurannassa sekä hankintojen johtamisessa.
Laskentamenetelmät kehittyvät jatkuvasti, mutta päästövaikutuksista on vielä vaikea saada tarkkaa ja ajantasaista tietoa. On kuitenkin jo nyt aloitettava edes suuntaa antavan tiedon tuominen päätöksenteon ja johtamisen prosessien tueksi.
Yksi ensimmäisiä ratkaistavia asioita on sisäinen yhteisymmärrys: mitä tarvitaan, että yhteiset tavoitteet on mahdollista muuttaa käytännön toimenpiteiksi arjessa? Fisu (Finnish Sustainable Communities) -verkostossa kunnat etsivät tähän ratkaisua REETTA-hankkeessa hyödyntämällä työkaluna kuntien itsearviointia ja siitä käytävää keskustelua. Kunnan taloushallinnon ja ilmastotyön asiantuntijat on kutsuttava saman pöydän ääreen.
Kunnan arjessa tiekarttojen, linjausten ja ohjelmien paljous herättää hämmennystä. Näkyvätkö esimerkiksi ilmasto-ohjelman tai tiekartan tavoitteet hankintojen käytännön ohjeissa? Investointihankkeen toteuttaja tarvitsee selkeät jokaisessa hankkeessa noudatettavat rutiinitoimenpiteet, joilla varmistetaan päästövähennystavoitteiden huomioon ottaminen.
Lopulta kaikki tiivistyy yksittäisiin päätöksentekotilanteisiin. Ilmastobudjetin tekeminen kunnassa voi auttaa pitämään aihetta esillä ja avata kokonaiskuvaa, ja ilmastotyön tiekartta toimii selkänojana sitoutumisen tueksi.
Päästövähennyskeinoista halutaan löytää kustannustehokkaimmat, mutta yksittäisissä päätöksissä on tehtävä näkyväksi myös tekemättä jättämisen hinta: mitä tarvitaan samojen päästöjen vähentämiseksi, jos jokin kiistanalainen toimenpide jätetään toteuttamatta.
Kirjoittaja:
Tiia Merenheimo toimii Motivassa asiantuntijana muun muassa kuntien resurssiviisaus- ja ilmastotavoitteiden johtamisen kehityshankkeissa, kestäviin julkisiin hankintoihin liittyvissä yhteiskehittämisprojekteissa sekä yritysten materiaalitehokkuutta vauhdittavan vapaaehtoisen sitoumustoiminnan parissa.
Lisää aiheesta:
Fisu-kuntien REETTA-hanke:
Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtaminen (REETTA)
Ilmastobudjetin tekeminen kunnassa:
Kohti kunnan ilmastobudjettia
Luuppi-podcast:
Miten ilmastojohtaminen kytketään kunnan talousjohtamiseen?
Yksi ensimmäisiä ratkaistavia asioita on sisäinen yhteisymmärrys: mitä tarvitaan, että yhteiset tavoitteet on mahdollista muuttaa käytännön toimenpiteiksi arjessa? Fisu (Finnish Sustainable Communities) -verkostossa kunnat etsivät tähän ratkaisua REETTA-hankkeessa hyödyntämällä työkaluna kuntien itsearviointia ja siitä käytävää keskustelua. Kunnan taloushallinnon ja ilmastotyön asiantuntijat on kutsuttava saman pöydän ääreen.
 Päästövähennykset halutaan tehdä kustannustehokkaasti, mutta yksittäisissä päätöksissä on tehtävä näkyväksi myös tekemättä jättämisen hinta. |
Lopulta kaikki tiivistyy yksittäisiin päätöksentekotilanteisiin. Ilmastobudjetin tekeminen kunnassa voi auttaa pitämään aihetta esillä ja avata kokonaiskuvaa, ja ilmastotyön tiekartta toimii selkänojana sitoutumisen tueksi.
Päästövähennyskeinoista halutaan löytää kustannustehokkaimmat, mutta yksittäisissä päätöksissä on tehtävä näkyväksi myös tekemättä jättämisen hinta: mitä tarvitaan samojen päästöjen vähentämiseksi, jos jokin kiistanalainen toimenpide jätetään toteuttamatta.
Kirjoittaja:Tiia Merenheimo toimii Motivassa asiantuntijana muun muassa kuntien resurssiviisaus- ja ilmastotavoitteiden johtamisen kehityshankkeissa, kestäviin julkisiin hankintoihin liittyvissä yhteiskehittämisprojekteissa sekä yritysten materiaalitehokkuutta vauhdittavan vapaaehtoisen sitoumustoiminnan parissa.
Lisää aiheesta:
Fisu-kuntien REETTA-hanke:
Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtaminen (REETTA)
Ilmastobudjetin tekeminen kunnassa:
Kohti kunnan ilmastobudjettia
Luuppi-podcast:
Miten ilmastojohtaminen kytketään kunnan talousjohtamiseen?