Vaikuttavuusjohtaminen perustuu vaikuttavuustavoitteen todentamiseen ja saavuttamiseen riippumatta sektorirajoista. Se on erityisesti poikkileikkaavien ilmiöiden ja teemojen, kuten ympäristö- ja sosiaalisten haasteiden ratkaisemista tiedolla johtamisen keinoin. Tiedolla johtamisessa hyödynnetään esimerkiksi tutkimustietoa, organisaation sisäistä ja ulkoista dataa   ja datan analysointia. Näiden lisäksi tiedolla johtamisessa voidaan hyödyntää mallintamista, jossa pyritään tunnistamaan haasteen juurisyyt ja mittaamaan toiminnan aikaansaamaa yhteiskunnallista hyötyä.

Mallintaminen on yksi modernin tietotekniikan kulmakivistä, joka mahdollistaa monenlaisten ongelmien ratkaisun simulointien avulla. Mallinnus on erityisen tärkeää monimutkaisten järjestelmien, kuten ympäristöjen, taloudellisten markkinoiden ja sosiaalisten ilmiöiden tutkimuksessa. Mallintaminen täydentää asiantuntemusta ja kokemusta tarjoamalla lisää tietoa päätöksenteon tueksi.

Jotta vaikuttavuustavoite voidaan asettaa mitattavalle tasolle, täytyy määritellä ilmiö, johon halutaan muutosta, ja mallintaa ilmiön kehityskulkua.

Mika Pyykön (2019)¹ mukaan yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus perustuu tavoitellun muutoksen taustalla olevien juurisyiden ja mahdollisuuksien sekä niihin vaikuttamisesta seuraavien yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten analysointiin. Lopputuloksena syntyvä mallinnus näyttää, millaisia edellä mainittuja hyötyjä voidaan saavuttaa, kun toimintaa suunnataan uudelleen. Tämän perusteella julkinen sektori voi alustavasti määrittää tarvittavat mittarit toiminnan tuloksellisuuden seurantaan sekä tulospalkkion suuruuden haluttujen vaikutusten saavuttamisesta.

Vaikuttavuusjohtamisessa erotetaan yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus ja taloudellisen hyödyn mallinnus. Yhteiskunnallisella hyödyllä tarkoitetaan ihmisille hyvinvointia tai ympäristölle positiivista muutosta verrattuna aikaisempaan. Vaikuttavuusjohtamisessa tämä on yhteydessä taloudelliseen hyötyyn, joka tarkoittaa joko kustannussäästöjä tai tehtävän toiminnan aiempaa parempaa vaikuttavuutta. Näin voidaan nähdä, millaisia hyötyjä vaikuttavuustavoitteeseen pääsemisellä on.

Yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyödyn mallinnus edellyttää monipuolista ymmärtämistä – taustalla olevien juurisyiden ja niihin vaikuttamiseksi tarvittavien muutosten hahmottamista. Mallinnuksen avulla voidaan myös testata erilaisia skenaarioita ja arvioida niiden vaikutuksia ennen kuin varsinaisia päätöksiä tehdään.

Esimerkiksi Sitrassa valmistellussa Työ-SIB -vaikuttavuusinvestointihankkeessa mallinnettiin pitkäaikaistyöttömien työllistymistä². Sitran mallinnuksen avulla pitkäaikaistyöttömät jaettiin 27 segmenttiin, ja jokaiselle asetettiin nykyjärjestelmän arvio palkoista perustuen historiallisiin tietoihin. Tätä tietoa käytettiin SIB-hankkeessa sijoittajille maksettavan tulospalkkion määrittelyyn. Työ-SIB käynnistyi vuonna 2020 ja ohjelmaan osallistuneista yli 3 700 pitkäaikaistyöttömästä jo 1 500 on työllistynyt.³

Mallintaminen on herättänyt myös kritiikkiä sen yksinkertaistavasta luonteesta ja siitä, että se saattaa olla liian kaukana todellisuudesta. On olemassa myös pelkoja siitä, että mallinnukseen perustuvat päätökset voivat johtaa vääriin tuloksiin, mikä voisi aiheuttaa vakavia seurauksia. On tärkeää muistaa, että mallinnus ei ole itsetarkoitus, vaan sen tavoitteena on auttaa meitä ymmärtämään monimutkaisia järjestelmiä ja tekemään parempia päätöksiä. Mallinnuksen käyttöön liittyy aina riskejä, mutta nämä riskit voidaan minimoida huolellisella suunnittelulla ja tarkalla tietojen keräämisellä.

Kaiken kaikkiaan yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus on arvokas työkalu julkisella sektorilla. Sen avulla voidaan saavuttaa parempi ymmärrys monimutkaisista järjestelmistä ja tehdä parempia päätöksiä. Mallinnuksen käyttöön liittyy kuitenkin aina riskejä, jotka on otettava huomioon. Tärkeintä on käyttää mallinnusta oikein ja ymmärtää sen rajoitukset ja mahdollisuudet.

Kirjoittaja:
Santtu Hakola toimii vaikuttavuuden hankinnan ja johtamisen asiantuntijana Motivan Vaikuttavuusjohtamisen osaamiskeskuksessa.
puh. +358 44 023 2523
santtu.hakola@motiva.fi


¹ Pyykkö, M. 2019. Lisää hyvinvointia ja vastinetta verovaroille. Teoksessa Kuuluvainen V. (toim.) Onko hyvinvointipalveluilla vaikutusta? Terveyttä ja euroja vaikuttavuutta kehittämällä

² Hilli, P. 2019.  Näin syntyi Työ-SIBin yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus

³ Työ-SIB. 2023. Hienoja tuloksia SIB-työllistämisohjelmien avulla