Siirry sisältöön

Ratkaisuja energiaköyhyyteen – energianeuvontaa asumisen energiakulujen pienentämiseen

Kuluttajien energianeuvonta tarjoaa maksutonta ja puolueetonta opastusta kaikille, jotka haluavat pienentää energialaskujaan ja parantaa asumisen energiatehokkuutta. Neuvonnasta hyötyvät myös he, joilla korkeat energiakustannukset aiheuttavat ongelmia toimeentulossa ja aiheuttavat energiaköyhyyttä tai lisäävät sen riskiä.

Suomessa ei ole virallista määritelmää energiaköyhyydelle, minkä vuoksi ilmiö voi helposti jäädä piiloon muiden taloudellisten haasteiden alle. Energiaköyhyys näkyy tilanteissa, joissa tuloista yhä suurempi osa kuluu asumisen ja lämmityksen kustannuksiin. 

Vaikka laajamittaista energiaköyhyyttä ei Suomessa pidetä merkittävänä ongelmana, yksittäisille kotitalouksille se voi tarkoittaa vaikeuksia pitää koti lämpimänä, maksaa sähkölaskut ajallaan tai tehdä välttämättömiä energiaparannuksia.

Energiahaavoittuvuus koskettaa useampia ja se lisää energiaköyhyyden riskiä. Haavoittuvassa asemassa olevilla voi esimerkiksi olla ongelmia energiankäyttöön ja kustannuksiin liittyvän tiedon omaksumisessa tai elämäntilanteesta johtuvia taloudellisia vaikeuksia työttömyyden, sairastumisen tai energian hintapiikkien vuoksi. 

Energianeuvonta auttaa löytämään juuri omaan kotiin ja tilanteeseen sopivimmat keinot säästää energiaa. Energiansäästö ei läheskään aina edellytä suuria investointeja, vaan pienetkin toimenpiteet ja oikeat käyttötottumukset voivat alentaa lämmityksen ja sähkönkäytön kustannuksia ja helpottaa arjen taloustilannetta.

Myös asiantuntijat ja palveluneuvojat voivat hyödyntää Motivan laajaa tietoaineistoa sekä energianeuvontaa tukenaan esimerkiksi sosiaali- ja asumisneuvonnassa, jotta energiankäyttöön liittyvät kysymykset tunnistetaan ajoissa ja asiakkaalle voidaan tarjota käytännön apua.



Käyttötapoihin liittyviä säästökeinoja:

(Linkit lisätietoihin ja vinkkeihin Motivan verkkosivuilla tai Youtube-kanavalla.)

Mikäli kotitaloudessa on mahdollista investoida energiatehokkuuteen, edullisimmasta päästä olevia ratkaisuja on useita. Niillä on nopea käyttökustannuksia pienentävä vaikutus. Erityisesti lämmitykseen liittyvistä ratkaisuista kannattaa keskustella asiantuntijan tai energianeuvojan kanssa. 

Kotitalousvähennystä voi hyödyntää asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustöihin. Sen määrä on enintään 1 600 euroa, omavastuu on 150 euroa. Vähennys koskee vain työn osuutta. Siten esimerkiksi ilmalämpöpumpun asennus on vähennyskelpoinen, mutta laitteesta vähennystä ei saa.

Edullisia energiatehokkuutta parantavia hankintoja:

  • Energiaa säästävät kodinkoneet ja sähkölaitteet, joilla on hyvä energialuokitus (Energiamerkintä)
  • Sähkönkäytön ajoittaminen esimerkiksi älykkäillä pistorasioilla ja pörssihinnoiteltu sähkösopimus (Sähkön kulutusjousto)
  • Öljy-, kaasu- tai puukattilan kunnossapito ja huolto tehokkaan palamisen varmistamiseksi
  • Ilmalämpöpumppu öljy- tai puupohjaisen tai sähkölämmityksen rinnalle (video: Ilmalämpöpumpun hankinta)
  • Öljylämmityksen vaihto vesi-ilmalämpöpumppuun, tutustu myös ELY-keskuksen tukeen vaihtajalle (Öljy- tai maakaasulämmityksen vaihtajalle)
Pientalon huolto- ja ylläpitotyöt edistävät energiatehokkuutta ja samalla vaikuttavat asumismukavuuteen ja -terveyteen. Toimenpiteistä on eniten hyötyä, kun vuodenaikaan nähden oikeat säädöt ja ylläpitotoimet muistaa tehdä säännöllisesti. Apuna voi käyttää Motivan laatimaa tulostettavaa muistilistaa. Lue lisää ja tulosta  Paikat kunnossa? -tarkastuslista Pientalon säännöllisest huolto- ja ylläpitotoimet -sivulta.



Energiaköyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa asunnon riittävä lämpö, valaistus tai arjen kannalta välttämätön energiankäyttö on vaikeasti saavutettavissa ilman, että toimeentulo muilta välttämättömiltä menoilta vaarantuu. Taustalla voi olla pienituloisuus, korkeat energian hinnat, heikko energiatehokkuus tai vanhentuneet lämmitysratkaisut.

Arvioiden mukaan energiaköyhyyttä kokee Suomessa alle kolme prosenttia kotitalouksista, mutta riski on tätä laajempi.

Energiahaavoittuvilla tarkoitetaan kotitalouksia, joilla on vaikeuksia pitää koti lämpimänä tai maksaa sähkölaskut ajallaan.

Energiaköyhyyden riskiryhmiin voivat kuulua:

  • pienituloiset tai toimeentulotuella elävät kotitaloudet
  • eläkeläiset ja yksinhuoltajat, joilla on korkeat asumiskustannukset suhteessa tuloihin
  • sähkölämmitteisissä pientaloissa asuvat, etenkin maaseudulla
  • asukkaat vanhoissa, energiatehottomissa rakennuksissa
  • digitalisaation ulkopuolelle jääneet, joille sähkösopimusten kilpailutus ja kulutuksen seuranta ovat haastavia
  • vieraskieliset, joilla on haasteita saada ja omaksua tietoa energiatehokkuudesta

Myös väliaikaisesti vaikeuksiin joutunut – esimerkiksi työttömyyden, sairastumisen tai hintapiikin vuoksi – voi olla energiahaavoittuva.



Merkkejä energiaköyhyydestä on mahdollista havaita erilaisissa sosiaalipalvelujen kontaktipisteissä: vastaanotoilla ja kotihoidossa, kuntien asioinnissa, Kelan ja TE-palveluiden prosesseissa, diakoniatyössä ja ruoka-apua tarjoavissa palveluissa, talous- ja velkaneuvonnassa sekä rahoitusalan asiakaspalvelussa. Näissä organisaatioissa on hyödyllistä olla perustietoa energiaköyhyydestä ja sen ehkäisystä. Tyypillisinä huolina näyttäytyvät lämmön riittävyys, sähkölaskujen kasaantuminen ja epävarmuus tukimuodoista.

Kun osaaminen ja kontaktit yhdistetään, tavoittavuus paranee, päällekkäinen työ vähenee ja ajantasainen tieto on helpommin saatavilla.

Motivan energianeuvonta kokoaa ja tarjoaa puolueetonta tietoa ja energianeuvonnan materiaaleja, ja sisältöjä kehitetään kentältä nousevan kokemustiedon pohjalta. Keskustelua ja yhteistä kehittämistä jatketaan verkoston kanssa suunnittelun edetessä.

EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EED) ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) velvoittavat jäsenmaita ehkäisemään ja vähentämään energiaköyhyyttä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kansallisissa ja alueellisissa toimissa tunnistetaan energiaköyhyyden riskit ja tuetaan kotitalouksia asumisolosuhteiden parantamisessa sekä tukimuotojen hyödyntämisessä. Direktiiveissä korostuu neuvonnan ja ohjauksen rooli sekä asiakkaiden mahdollisuus ymmärtää omaa energiankäyttöään.



Sivua päivitetty viimeksi 12.11.2025