Ilmastolaki

Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2015 ilmastolain, joka astui voimaan 1.6.2015. Ilmastolaki on hallituksen ja eduskunnan työkalu, jolla Suomen päästövähennystavoitteet on tavoitteena saavuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä ja ilmastotavoitteiden toteutumisen seurannasta.  Siinä asetetaan pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Tavoite on linjassa niin kansallisella, kansainvälisellä kuin Euroopan unionin tasolla asetettujen ilmastotavoitteiden kanssa.

Suunnittelujärjestelmän tavoitteena on varmistaa osaltaan Suomea sitovien kasvihuonekaasujen vähentämistä ja seurantaa koskevien velvoitteiden täyttyminen sekä kansallisin toimin osaltaan hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Ensimmäinen suunnitelma tulee valtioneuvoston hyväksyttäväksi kuluvalla vaalikaudella.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

Suomen ilmastolain toimeenpano aloitetaan laatimalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2030.  Suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria – liikennettä, rakennusten erillislämmitystä, jätettä ja maataloutta.

Suunnitelma sisältää toimenpideohjelman, jossa kuvataan, millä toimilla kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutosta hillitään päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy päästökehitysarviot kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä ja politiikkatoimien vaikutuksista siihen. 

Ilmastopolitiikan suunnitelma sovitetaan yhteen Energia- ja ilmastostrategian 2016 kanssa. Valtioneuvoston on määrä hyväksyä suunnitelma kuluvan vaalikauden aikana.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 10.5.2017