Kausivarastointi

Aurinkoenergian varastointi suuriin kausivarastoihin, joiden avulla lämpöenergiaa varastoidaan kesäkuukausilta talvikaudelle, on Suomessa vähäistä. Lämmön varastointi pitkiä aikoja pienessä (joitakin kuutiometrejä) varastossa on hyvin haastavaa fysikaalisista syistä. Varaston eristyksen täytyisi olla erittäin hyvä, jotta lämpö pysyisi varastossa useita kuukausia.

Jos varasto on riittävän suuri, kymmeniä tai satojatuhansia kuutiometrejä, pysyy lämpö varastossa ilman eristystäkin, sillä varaston pinta-ala suhteessa sen tilavuuteen on niin pieni, ettei lämpö ehdi karata varastosta esimerkiksi puolessa vuodessa.

Kaukolämpöjärjestelmissä käytetään 10 000 kuution vesisäiliövarastoja lyhytaikaiseen lämmöntarpeen ja tuotannon yhteensovittamiseen, mutta varsinaiset kausivarastot ovat yleensä erityyppisiä maanalaisia varastoja.

Maaperän salliessa aurinkolämmön varastona käytetään:
  • porakaivokenttiä (BTES, Borehole Thermal Energy Storage),
  • pohjavesivarantovarastoja (ATES, Aquifer Thermal Energy Storage) tai
  • kaivantovarastoja (PTES, Pit Thermal Energy Storage).

Suurin käytössä oleva pohjavesivarantoon perustuva lämpövarasto on Ruotsissa Arlandan lentokentällä, jossa kesän ylilämpö varastoidaan kentän alapuolella olevaan maanalaiseen järveen ja palautetaan sitten talvella lämpöpumpuilla lämmityskäyttöön.

Kaivantolämpövarastoja on rakennettu erityisesti Saksassa ja Tanskassa, koska siellä ei löydy sopivia olosuhteita muille varastotyypeille. Suomessakin on rakennettu porakaivovarastoja, joihin varastoidaan kesän aikaista hukkalämpöä talven lämmöntarpeen varalle.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 11.11.2016