Aurinkolämpöjärjestelmän asennus

Aurinkokeräinten asennuksessa pitäisi yleensä pyrkiä yhtenäiseen keräinkenttään. Tällöin kaikki keräimet toimivat samoissa olosuhteissa, järjestelmää voidaan ohjata yksinkertaisemmin ja kokonaisuus on esteettisempi.

Aurinkokeräimet katolle, seinään vai maahan?

Aurinkokeräimet voidaan asentaa katoille, rakenteisiin tai maahan:
  • Kalteva katto, keräinten ilmansuunta ja myös kaltevuus yleensä lappeen suuntainen,
  • Tasakatto, keräimet asennetaan erillisiin telineisiin, ilmansuunta ja kallistuskulma vapaasti valittavissa,
  • Rakenteisiin, seinä- tai kattomateriaaliin integroitava keräin.
  • Maa-asennus jalustalle, huomio kiinnitettävä mahdollisiin varjostuksiin, ilmansuunta ja kallistuskulma vapaasti valittavissa.

Ennen keräinten asennusta on aina varmistettava katon rakenteiden kestävyys ja kunto. Yleisimmille kattomateriaaleille on saatavissa valmiita keräinpaketteja, jotka soveltuvat sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Myös lumi- ja tuulikuormat on huomioitava. Jos mahdollista, keräimet on hyvä asentaa sellaiseen kulmaan, että lumi pysyy mahdollisimman huonosti niissä tai paikkaan joissa niistä on helppoa poistaa lumet. Samalla on tarkistettava, miten keräimet voidaan fyysisesti kiinnittää talon rakenteisiin.

Valmiin asennussarjan avulla varmistetaan katon tai seinän vedenpitävyys ja keräinten paikallaan pysyminen. Valmista asennussarjaa käytettäessä myös asennustyö on helppoa ja nopeaa. Jos keräimet asennetaan eri kaltevuudelle katon tai seinän kanssa, asennukseen käytetään erilaisia kiinnikkeitä ja jalustoja.

Kaikki keräinten ulkopuoliset putkiasennukset aiheuttavat järjestelmään lämpöhäviötä. Siksi putket täytyy lämpöeristää huolellisesti. Putkilinjat kannattaa pitää mahdollisimman lyhyinä, jotta putkilinjojen lämpöhäviöt pysyvät mahdollisimman pieninä. Putkilinjojen pituus vaikuttaa myös hankintakustannuksiin. Putkieristeiden on kestettävä korkeat lämpötilat ja asennuksessa on noudatettava aurinkolämpötoimittajan ohjeita. Myös putkien, liittimien ja tiivisteiden on kestettävä korkeat lämpötilat ja painetasot.

Mekaaniset asennustyöt voi tehdä itse, mutta työn teettäminen ammattiasentajalla on usein järkevin vaihtoehto, varsinkin jos keräimiä asennetaan jyrkälle katolle. Omatoiminen asennus saattaa vaikuttaa keräinten takuuehtoihin tai esimerkiksi kotivakuutuksen kattavuuteen.
Aurinkokeräimien asennus käynnissä
Kuva 1. Aurinkokeräinten asennus käynnissä. Kuva: Miika Kilgast, Savosolar.

Sähkötyöt

Aurinkolämpöjärjestelmien sähkötyöt saa tehdä vain yritys, jolla on sähköasennusoikeudet ellei pumppuyksikkö ole varustettu pistotulppaliitännällä. Järjestelmille on tehtävä myös käyttöönottotarkastus. Omakoti- ja paritaloissa sekä vapaa-ajan asunnoissa, joissa asennuksen nimellisvirta (pääsulakkeen koko) on korkeintaan 35 ampeeria, ei ulkopuolinen varmennustarkastus ole pakollinen.

Tavallinen sähkönkäyttäjä saa tehdä enintään 50 V:n vaihtojännitteellä ja enintään 120 V:n tasajännitteellä toimivien sähkölaitteistojen asennus- ja korjaustöitä, jos hän on perehtynyt töihin ja niitä koskeviin turvallisuusvaatimuksiin. Tällaisilta matalan jännitteen järjestelmiltä ei vaadita käyttöönottotarkastusta.

Sähkötyöt vaativat jännitetasoista riippumatta osaamista ja huolellisuutta, joten ne on turvallisinta jättää alan ammattilaisille. Kodin sähkötöistä ja niiden turvallisuuteen liittyvistä asioista löytyy lisätietoa Tukesin julkaisemasta Kodin sähköturvallisuusoppaasta.

Varaajan asennus

Varaajan ulkomitat on selvitettävä tarkasti. Yli 500-litraiset varaajat saattavat olla ulkohalkaisijaltaan liian suuria ahtaammille oviaukoille, mikä on hyvä varmistaa etukäteen. Joillakin valmistajilla on saatavana toimitus niin, että ulkokehän polyuretaanieristelohkot muovi/peltikuorineen ovat irrotettavia, ja ne kiinnitetään vasta asennuspaikalla varaajan kylkeen.

Myös tilantarve varaajan pystyyn kääntämiseen on huomioitava, mikäli se joudutaan kuljettamaan sisään kallistettuna. Joissakin varaajissa on ilmoitettu vain säiliön korkeus eikä sen pohjassa olevien jalkojen viemää korkeutta.
60 m2 aurinkokeräinkenttä Myrskylässä
Kuva 2. 60 m2 aurinkokeräinkenttä asennettuna maahan sorapatjalle Myrskylässä.
Kuva: Miika Kilgast, Savosolar.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 11.11.2016