Hinnat ja kannattavuus

Aurinkoenergian kannattavuutta voi arvioida vertailemalla aurinkolämpöjärjestelmän kokonaiskustannuksia muiden vaihtoehtoisten energialähteiden kokonaiskustannuksiin keväästä syksyyn. Kannattavuutta kannattaa arvioida investointia, mahdollista rahoituskustannusta ja vuotuista säästöä vertaamalla.

Kannattavuuteen voidaan vaikuttaa hyvällä suunnittelulla ja oikealla mitoituksella. Suurella järjestelmällä saadaan mittakaavaetua investointikustannuksissa, mutta ajoittainen ylimäärä aurinkolämmön tuotannossa voi mennä hukkaan, jos sitä ei pystytä varastoimaan.

”Ylisuurilla” järjestelmillä lämpöä voidaan kausivarastoida talven varalle, esimerkiksi maa- tai kallioperään maalämmön lämpökaivon avulla tai talon perustuksien alle asennetulla vaakaputkistolla. Merkittävä vaikutus on myös sillä, mitä polttoainetta aurinkolämmöllä korvataan.

Aurinkolämpö on Suomessa usein taloudellisesti kannattavaa pientaloissa ja asunto-osakeyhtiöissä, kun aurinkolämpöjärjestelmä on voitu hankkia suhteellisen edullisesti ja aurinkolämmöllä lämmitetään käyttövettä tai korvataan öljyä tai sähköä vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä.

Yritysten ja kuntien lämmitysjärjestelmissä aurinkolämpö voi olla kilpailukykyistä kaikkiin muihin ostolämmön muotoihin verrattuna, koska hankintaan voi saada investointitukea.

Mistä kokonaishinta muodostuu

Järjestelmän kiinteän tuotantohinnan voi laskea seuraavalla laskentakaavalla:

• Aurinkolämmön tuotantohinta €/MWh = (investointi €/keräin m² + käyttö- ja huolto €/keräin-m²) / (järjestelmän tuotto MWh/keräin-m²/v * pitoaika v)

Huom! Investoinnin kannattavuutta tarkasteltaessa olisi hyvä huomioida myös laskentakorko ja lämmönhinnan kehitys.

Aurinkolämmön kannattavuuttta voit arvioida Finsolar-hankkeessa tuotetulla aurinkolämmön kannattavuus- ja mitoituslaskurilla: Kannattavuuslaskurit (Finsolar)

Aurinkolämpöjärjestelmän käyttöajaksi voidaan laskea 30 vuotta. Sen ylläpitokustannus käyttöiän aikana on 5–10 prosenttia alkuinvestoinnista. Pienissä kohteissa käyttö- ja huoltokustannus on suhteellisesti suurempi kuin isoissa järjestelmissä. Ylläpitokustannus kattaa järjestelmän tarkastukset muutaman vuoden välein, ohjausyksikön sekä paisunta-astian vaihdon ja lämmönsiirtonesteiden vaihdot.

Ohjausyksikkö ja paisunta-astia pitää vaihtaa yleensä kerran ja lämmönsiirtonesteet kahdesti 30 vuoden aikana. Pumppu kestää yleensä koko aurinkolämpöjärjestelmän eliniän.

Aurinkolämpöjärjestelmän vuosituotto riippuu merkittävästi keräintyypistä, asennettujen keräinten sijainnista, suunnasta sekä mitoituksesta suhteessa kohteen lämmönkulutukseen. Tyypillinen tuotanto käyttövedelle on 0,4 MWh/keräin-m², kun muissa käyttökohteissa (esimerkiksi tilojen tai uima-altaan lämmitys) ylletään vähintään 0,5 MWh/keräin-m² tuottoihin.

Hintaan vaikuttaa asennustyössä myös muun muassa telinetöiden tai nosturin tarve sekä putkitusten pituus. Lisäkustannuksia voi aiheuttaa myös uusi lämminvesivaraaja. Keskeisintä tilaajan kannalta on valita mahdollisimman ammattitaitoinen urakoitsija ja järjestelmän suunnittelija.

Hinnoista ja kannattavuudesta löytyy tarkempaa tietoa Finsolarin sivuilta. Sivuilla on muun muassa kerättyä hinta- ja tuotantokustannustietoa 2014–2015 toteutuneista asennuksista.

Tukea investointeihin

Aurinkolämpöinvestointeihin on saatavissa erilaisia tukia. Kuluttajien hankkimissa järjestelmissä hintoihin vaikuttaa alentavasti remonttikuluista saatava kotitalousvähennys, jota on mahdollisuus saada asennustyöstä.

Mikäli työn osuus kokonaisinvestoinnista olisi 1 000 euroa (sis. alv. 24 %), olisi kotitalousvähennyksen määrä 400 euroa (1 000 € x 50 % – 100 € omavastuuosuus = 400 €) vuonna 2019. Kotitalousvähennys lyhentäisi esimerkin mukaisessa tapauksessa omakotitalon aurinkosähköjärjestelmän korotonta takaisinmaksuaikaa noin 2 vuotta.

Maksimikotitalousvähennyksen eli 2 400 euron vähennyksen saat, jos vuonna 2019 yritykseltä ostamissasi palveluissa työn osuus on yhteensä 5 000 euroa (5 000 € x 50 % – 100 € omavastuuosuus = 2400 euroa).

Vähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta voi vuonna 2019 saada yhteensä 4 800 euron vähennykset. Puolisoille vähennys myönnetään siten, kuin he ovat sitä pyytäneet. Jos 2 400 euron raja ei ylity, vähennys kannattaa pyytää vain toiselle puolisolle. Näin omavastuu tulee vähennetyksi vain kertaalleen.

Energiatuki

Uusiutuvan energian käyttöönottoon voivat mahdollisesti saada energiatukea kaiken kokoiset yritykset, mukaan lukien ammatin- ja liikkeenharjoittajat sekä toiminimet ja yhteisöt, kuten kunnat, seurakunnat ja säätiöt.

Energiatukea eivät saa:

• asunto-osakeyhtiöt,
• asuinkiinteistöt,
• maatilat tai niiden yhteydessä toteutettavat hankkeet, lukuun ottamatta sellaisia maatilan yhteydessä toteutettavia hankkeita, jossa tuotettava energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnan ulkopuolella,
• valtionosuutta saavat perustamishankkeet,
• organisaatiot, joiden toiminta rahoitetaan valtion talousarviosta,
• valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) tarkoitettuun taloushallinto-organisaatioon kuuluville virastoille, laitoksille ja muille toimielimille.

Lisäksi arvioidaan seuraavia:

• hakijana on EU-säännösten tarkoittama vaikeuksissa oleva yritys (maksukyvytön tai menettänyt puolet osakepääomastaan),
• yrityksellä on verovelkaa, aikaisempien Tekes- /Business Finland -lainojen rästejä, maksuhäiriöitä tai muita hoitamattomia taloudellisia velvoitteita,
• projektisuunnitelmaa ei ole tai se on ylimalkainen,
• yrityksellä ei ole investoinnin tai selvityksen edellyttämää muuta (omaa tai vierasta) rahoitusta.