Hinnat ja kannattavuus

Aurinkoenergian kannattavuutta voi arvioida vertailemalla aurinkolämpöjärjestelmän kokonaiskustannuksia muiden vaihtoehtoisten energialähteiden kokonaiskustannuksiin keväästä syksyyn. Kannattavuutta kannattaa arvioida investointia, mahdollista rahoituskustannusta ja vuotuista säästöä vertaamalla.

Kannattavuuteen voidaan vaikuttaa hyvällä suunnittelulla ja oikealla mitoituksella. Suurella järjestelmällä saadaan mittakaavaetua investointikustannuksissa, mutta ajoittainen ylimäärä aurinkolämmön tuotannossa voi mennä hukkaan, jos sitä ei pystytä varastoimaan.

”Ylisuurilla” järjestelmillä lämpöä voidaan kausivarastoida talven varalle, esimerkiksi maa- tai kallioperään maalämmön lämpökaivon avulla tai talon perustuksien alle asennetulla vaakaputkistolla. Merkittävä vaikutus on myös sillä, mitä polttoainetta aurinkolämmöllä korvataan.

Aurinkolämpö on Suomessa usein taloudellisesti kannattavaa pientaloissa ja asunto-osakeyhtiöissä, kun aurinkolämpöjärjestelmä on voitu hankkia suhteellisen edullisesti ja aurinkolämmöllä lämmitetään käyttövettä tai korvataan öljyä tai sähköä vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä.

Yritysten ja kuntien lämmitysjärjestelmissä aurinkolämpö voi olla kilpailukykyistä kaikkiin muihin ostolämmön muotoihin verrattuna, koska investoinnista ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa ja hankintaan voi saada investointitukea.

Mistä kokonaishinta muodostuu

Järjestelmän kiinteän tuotantohinnan voi laskea seuraavalla laskentakaavalla:
  • Aurinkolämmön tuotantohinta €/MWh = (investointi €/keräin m2 + käyttö- ja huolto €/keräin-m2) / järjestelmän tuotto MWh/keräin-m2/v * pitoaika v.
Aurinkolämpöjärjestelmän käyttöajaksi voidaan laskea 30 vuotta. Sen ylläpitokustannus käyttöiän aikana on 5-10 prosenttia alkuinvestoinnista. Pienissä kohteissa käyttö- ja huoltokustannus on suhteellisesti suurempi kuin isoissa järjestelmissä. Ylläpitokustannus kattaa järjestelmän tarkastukset muutaman vuoden välein, ohjausyksikön sekä paisunta-astian vaihdon ja lämmönsiirtonesteiden vaihdot.

Ohjausyksikkö ja paisunta-astia pitää vaihtaa yleensä kerran ja lämmönsiirtonesteet kahdesti 30 vuoden aikana. Pumppu kestää yleensä koko aurinkolämpöjärjestelmän eliniän.

Aurinkolämpöjärjestelmän vuosituotto riippuu merkittävästi keräintyypistä, asennettujen keräinten sijainnista, suunnasta sekä mitoituksesta suhteessa kohteen lämmönkulutukseen. Tyypillinen tuotanto käyttövedelle on 0,4 MWh/keräin-m2, kun muissa käyttökohteissa (esimerkiksi tilojen tai uima-altaan lämmitys) ylletään vähintään 0,5 MWh/keräin-m2 tuottoihin.

Hintaan vaikuttaa asennustyössä myös muun muassa telinetöiden tai nosturin tarve sekä putkitusten pituus. Lisäkustannuksia voi aiheuttaa myös uusi lämminvesivaraaja. Keskeisintä tilaajan kannalta on valita mahdollisimman ammattitaitoinen urakoitsija ja järjestelmän suunnittelija.

Hinnoista ja kannattavuudesta löytyy tarkempaa tietoa Finsolarin sivuilta. Sivuilla on muun muassa kerättyä hinta- ja tuotantokustannustietoa 2014-2015 toteutuneista asennuksista.

Tukea investointeihin

Aurinkolämpöinvestointeihin on saatavissa erilaisia tukia. Kuluttajien hankkimissa järjestelmissä hintoihin vaikuttaa alentavasti remonttikuluista saatava kotitalousvähennys, jota on mahdollisuus saada asennustyöstä.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 11.11.2016