Aurinkolämpöjärjestelmän sijoittelu

Koska tuuli viilentää keräimiä ja lisää häviöitä pitäisi keräimet sijoittaa paikkaan, joka on suojattu ainakin pohjoisen suunnan kylmiltä tuulilta. Usein sopiva varjoton ja lämmin paikka löytyy rakennuksen katolta. Avoimella tontilla keräimet voidaan asentaa myös maahan tai talon seinustalle.
Keräinten ja paneelien asennusvaihtoehtoja
Kuva 1. Aurinkokeräinten asennusvaihtoehtoja rakennuksissa.

Katolle asennettaessa keräimet on sijoitettava mahdollisimman ylös, jotta niille ei kertyisi liian suurta lumikuormaa. Myös keräimien asentaminen ja huoltaminen on turvallisempaa, kun keräimet asennetaan mahdollisimman ylös katolla. Räystäille keräimiä ei saa asentaa. Keräimet on myös hyvä sijoittaa mahdollisimman lähelle varaajaa, jotta lämmönsiirtohäviöt olisivat mahdollisimman pienet.

Keräimien suuntaaminen

Keräimen suuntauksessa on kaksi muuttujaa: ilmansuunta ja kallistuskulma. Suomessa keräimet suunnataan mahdollisuuksien mukaan etelään. Niin saadaan suurin vuosituotto, eivätkä kohtuulliset poikkeamat (± 15°) vähennä tuottoa paljoakaan. Suoraan itään tai länteen suuntaaminen pienentää kokonaisvuosituotantoa etelän suuntaan verrattuna. Jos säännölliset kulutushuiput kuitenkin ajoittuvat joko aamupäivään tai iltapäivään, itään (aamupäivä) tai länteen (iltapäivä) suuntaaminen voi olla perusteltua.

Keräinten kallistuskulma

Jos halutaan maksimoida koko vuoden tuottoa, paras kallistuskulma Suomen leveysasteilla on noin 45 astetta. Etelässä tämä kulma on vähän pienempi ja pohjoisessa vähän suurempi. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 15 asteen poikkeama optimikulmasta vähentää vuosituotantoa noin 5 prosenttia. Mikäli halutaan maksimoida tuottoa kesällä, valitaan loivempi kulma.

Kun aurinkolämpöä käytetään tilojen lämmitykseen, kannattaa vahvistaa kevään ja syksyn tuottoa. Tällöin keräimet kannattaa nostaa pystympään, noin 60 asteen kulmaan. Pohjois-Suomessa kulma voi olla jopa 70-80 astetta. Julkisivuasennuksessa keräimet tuottavat keväällä ja syksyllä myös päivän aikana tasaisemmin ja enemmän lämpöä kuin optimikulmaan asennetut keräimet.
Keräimen kallistuksen vaikutus tuotantoon
Kuva 2. Aurinkokeräimen kallistuksen vaikutus tuotantoon.

Käytännössä usein hyvä ratkaisu on asentaa keräimet harjakattoisen rakennuksen katon suuntaisiksi, jolloin kaltevuuskulma tulee yleensä luonnostaan melko lähelle 45 asteen kaltevuutta. Suomessa katot ovat pääasiassa hieman tätä loivempia. Asennus katon suuntaisesti on edullisempaa ja esteettisempää kuin kulman muuttaminen kattoon nähden keräintelineiden ja tukirakenteiden avulla. Suurempi pinta-ala korvaa hieman virheellisen suuntauksen aiheuttaman tuoton pienentymistä.

Varjostukset

Kiinteästi asennettujen keräinten sijoittelussa on tärkeää varmistaa, ettei niille osu puiden tai muiden rakennusten ja rakennelmien varjostuksia. Suoraan etelän suunnassa olevilla lehtipuilla ei ole suurta merkitystä, jos niiden latvukset eivät varjosta keräimiä touko-syyskuussa.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 11.11.2016