Lämmönjakoverkon vaikutus lämpöpumppuvalintoihin

Vanhojen rakennusten vesipatteriverkot on suunniteltu toimimaan ilmastoalueensa mukaisessa mitoituspisteessä (alueesta riippuen -26...-38 celsiusasteen pakkasella) tyypillisesti lämpötilatasolla (meno/paluulämpötila) 60/40, 70/50 tai jopa 80/60. Todellinen lämpötilataso on syytä hankesuunnitteluvaiheessa mitata, koska todelliset lämpötilat voivat poiketa suunnitelluista lämpötiloista ja patteriverkon lämpötilalla on huomattava merkitys lämpöpumpun toiminnalle ja tehokkuudelle.

Patteriverkon lämpötila-aluetta voidaan laskea usealla eri tavalla: patteriverkon perussäädöllä, säätölaitteiden uusimisella ja radiaattorien vaihtamisella suuritehoisempiin malleihin. Lisäksi on otettava huomioon patteriverkon perussäädöstä mahdollisesti aiheutuva patteriveden jäähtymän pieneneminen ja siitä mahdollisesti aiheutuva tarve kasvattaa virtausnopeutta sekä runkolinjan dimensio (putken paksuus ja paksuuden suhde verkon pituuteen).

Myös rakenteellisen energiatehokkuuden parantaminen auttaa asiaa, muun muassa yläpohjan/julkisivun lisäeristäminen ja ikkunoiden uusiminen mahdollistavat patteriveden lämpötilan alentamisen.

Vesipatterien uusimisen vaikutus lämpöpumppuhankintaan

Vesipatterien vaihtoa kannattaa harkita silloin, kun ne ovat olleet käytössä yli 40 vuotta, niiden lämmitysteho ei riitä tai patterien kunto on muuten huono. Vanhoihin putkiin ja pattereihin kerääntyy sakkaa, joka vähentää veden virtausta ja heikentää myös lämmitystehoa.

On kuitenkin mahdollista, että yli 100-vuotiaatkin lämmityspatterit ovat vielä käyttökelpoisia, mikäli käyttöolosuhteet ovat olleet hyvät,  eikä vettä jouduta juurikaan lisäämään verkkoon, ja putkiston kunto on hyvä. Mikäli hapellista ”hanavettä” joudutaan lisäämään verkkoon usein, syövyttää happea sisältävä vesi patteriverkkoa, kunnes happi on patterien ilmauksilla saatu kokonaan poistettua.

Yleisin käytetty putkimateriaali lämpöjohtoverkossa on teräsputki. Muita yleisesti käytettyjä putkimateriaaleja ovat kupari, muovi- ja komposiittiputket. Kaikkien lämpöjohtoverkon putkien tulee olla happidiffuusiosuojattuja, eli ne eivät saa päästää ilman happea lämpöjohtoveteen.

Suuret patterit ovat tehokkaita alhaisemmalla lämpötilalla, mikä parantaa koko järjestelmän hyötysuhdetta. Tällöin radiaattoripatteriverkon menoveden maksimilämpötilan tavoite on suositeltua asettaa enintään noin 45–50 celsiusasteen tasolle. Pelkkä patterien vaihto ei useinkaan ole kannattava säästötoimi pelkän energiatehokkuuden vuoksi, mutta uusittaessa päälämmitysmuoto maalämpö-, ilma-vesilämpöpumpuksi tai poistoilmalämpöpumpuksi on järkevää vaihtaa samalla isommat patterit.

Termostaattien ja patteriventtiilien uusiminen parantaa kannattavuutta

Patterien uusimisen yhteydessä tai erillisenäkin toimenpiteenä patteritermostaattien ja patteriventtiilien vaihto voi olla erittäin kannattavaa. Termostaatin ohella on uusittava patterin säätöventtiilit, sillä venttiilin toimintakyky vaikuttaa patterin toimivuuteen. Yksikin ”liian lämmin” huoneisto taloyhtiössä laskee koko talon hyötysuhdetta. Myös kiertovesipumppu kannattaa samalla uusia, jos se on ollut käytössä yli 15 vuotta. Vertaa laitteiden energiamerkintätietoja, erityisesti energialuokkaa ja energiatehokkuusindeksiä (EEI), jonka on syytä olla mahdollisimman alhainen.

Käyttöveden lämpötilan oltava yli 55 celsiusastetta

Asumisterveysasetuksen mukaan lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään +55 °C ja se on saatava vesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa.  Vesikalusteesta saatava vesi saa olla korkeintaan +65 °C, jotta se ei aiheuta palovammoja.

• Lämpöpumpuilla käyttövesi saadaan helposti turvallisen lämpimäksi, tarvittaessa sähkövastuksen tai muun lämmönkehittimen avustuksella.
• Joissakin lämpöpumpuissa on automaattinen toiminto, joka lämmittää käyttöveden säännöllisin väliajoin mallista riippuen sähkövastuksen avulla tai kompressorin avulla noin 65 celsiusasteeseen. Hanasta saatavan käyttöveden lämpötilataso ei saa alittaa asumisterveysasetuksessa mainittua 55 astetta ajoittaisesta lämpötilan nostosta huolimatta.

Taloyhtiöissä on lämpimälle käyttövedelle yleisesti järjestetty kierto, jotta jokainen asunto saa lämmintä vettä kohtuullisen ajan sisällä. Vanhemmissa rakennuksissa käyttöveden kiertoon on yleisesti lisätty pyyhekuivaimia (”rättipattereita”) ja myös kylpyhuoneen lämmityspattereita tai lattialämmitystä. Nämä voivat kuluttaa käyttöveden kierrossa niin paljon energiaa, että käyttöveden lämpötila ei pysy vaatimusten tasossa.

Käyttöveteen liitettyjä pattereita ei saa määräysten mukaan myöskään sulkea tai kuristaa edes kesällä, jottei heikentynyt virtaus aiheuta bakteerikasvua. Tällöin kylpyhuoneisiin tulee lämpimänä vuodenaikana turhaa lämpökuormaa, joka heikentää asumismukavuutta ja aiheuttaa turhaa jäähdytystarvetta.

Käyttövesiverkon määräysten mukaisuus pitää selvittää lämmitysjärjestelmää uusittaessa, jotta saadaan varmistettua riittävä lämpötilataso. Lämpimän veden kierron lämpöhäviöt vaikuttavat myös merkittävästi lämpöpumppujärjestelmän suunnitteluun ja käyttökustannuksiin.