Turvallisuus

Sähköturvallisuuslaissa säädetään, että sähkölaitteet ja -laitteistot (mukaan lukien aurinkosähköjärjestelmät) eivät saa aiheuttaa vaaraa kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Laitteita saa tuoda markkinoille ja ottaa käyttöön vain, jos ne noudattavat tätä lakia.

Verkkoon kytketyille laitteistoille on turvallisuuden varmistamiseksi tehtävä käyttöönottotarkastus, jonka suorittaa yleensä sähköasennuksista vastannut sähköurakoitsija. Käyttöönottotarkastusta ei vaadita verkkoon kytkemättömille enintään 50 V:n vaihtojännitteellä ja enintään 120 V:n tasajännitteellä toimiville järjestelmille.

Pientuotantolaitteiden (muun muassa aurinkosähköinvertterit) verkkoon liittämisen suojauksista on useita standardeja ja suosituksia. Suomessa relevantteja ovat suomalainen mikrotuotantostandardi SFS-EN 50438, saksalainen VDE-AR-N 41051) ja Energiateollisuus ry:n omat suositukset2).

Näiden standardien ja suositusten mukaiset laitteet soveltuvat pääsääntöisesti Suomen jakeluverkkoihin, mutta asia on aina varmistettava omalta verkkoyhtiöltä. Muidenkin standardien mukaiset laitteet saattavat sopia verkkoon, mutta niistä on kysyttävä omalta verkkoyhtiöltä.

Energiateollisuus ry on julkaissut yleistietolomakkeen3), jonka avulla aurinkosähköinvertterien tekniset tiedot on helppo ilmoittaa verkkoyhtiölle. Lomakkeen voi antaa täytettäväksi laitteiston toimittajalle ja/tai laitteiston sähkötyöt tekevälle sähköurakoitsijalle tai asiakas voi täyttää lomakkeen myös itse.

Sähköntuotannon aloittamiseen tarvitaan yleistietolomakkeen lähettämisen lisäksi erillinen lupa verkkoyhtiöltä. Tärkeintä on aina noudattaa verkkoyhtiön antamia verkkoon liittämisen ehtoja. Ne voivat poiketa mainituista standardeista ja suosituksista.

Sähköturvallisuuslaki

Sähköturvallisuuslain mukaan (5 §) sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava, korjattava, huollettava ja käytettävä niin, että:
  1. niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa,
  2. niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta häiriötä, ja
  3. niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti.
Jos sähkölaite tai -laitteisto ei täytä kohdan 1 edellytyksiä, sitä ei saa tuoda markkinoille eikä ottaa käyttöön.

Sähkölaitteiston saa ottaa käyttöön vasta, kun käyttöönottotarkastuksessa on varmistettu, että siitä ei aiheudu edellä mainittua vaaraa tai häiriötä. Sama koskee laitteistoja, joihin on tehty oleellisia muutoksia. (17 §)

Työ- ja elinkeinoministeriö voi sähköturvallisuuden varmistamiseksi määrätä, että sähkölaitteistolle on lisäksi suoritettava varmennustarkastus ennen käyttöönottoa. Varmennustarkastus voidaan ministeriön määräämissä tapauksissa korvata sähkölaitteiston rakentaneen tai rakentamisesta vastanneen sähköurakoitsijan varmennuksella. (17 §) Varmennustarkastuksen raja on 35 A, mikä ei ylity omakotitalojen tavanomaisissa aurinkosähköjärjestelmissä.

Sähköturvallisuusviranomainen (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes) myöntää hakemuksesta sähköurakoitsijalle oikeuden suorittaa varmennustarkastuksia. Sähköturvallisuusviranomaisen on valvottava näiden sähköurakoitsijoiden toimintaa sekä varmistettava määräajoin, että säädetyt vaatimukset täyttyvät. (22 §)

SFS-EN 50438 – Tekniset vaatimukset yleisen pienjännitejakeluverkon kanssa rinnan toimiville mikrogeneraattoreille

Mikrogeneraattoreilla tarkoitetaan pieniä jakeluverkon kanssa rinnan käyviä generaattoreita, joilla voi olla mikä tahansa teholähde: tuuli- tai vesiturbiini, aurinkosähköinen kenno, polttomoottori tai jokin muu. Mikrogeneraattorin virta on yleensä enintään 16 A yksi- tai kolmivaiheisena, mutta Suomessa mikrogeneraattoreina voidaan käsitellä jopa 50 kVA:n laitteita.

Mikrogeneraattoreiden verkkoliitäntää koskeva standardi SFS-EN 50438 asettaa vaatimukset pienjänniteverkon suojaukselle, verkkoon syötetyn sähkön laadulle ja generaattorista annettaville tiedoille, joiden avulla varmistetaan mikrogeneraattorien turvallinen toiminta.

Standardi asettaa myös vaatimukset yleisen jakeluverkon liitäntään käytetyn suojalaitteen yli- ja alijännitesuojaukselle, yli- ja alitaajuussuojaukselle sekä verkkojännitteen katoamissuojaukselle. Nämä suojausvaatimukset riippuvat jakeluverkon ominaisuuksista ja ovat siksi erilaisia eri maissa. Suomen vaatimukset on tarkistettu standardin käännöksen yhteydessä Energiateollisuus ry:n uusimpien suositusten mukaisiksi.

Sähkön hajautettu tuotanto lisääntyy ja tuotantolaitteiden turvallista asennusta ja käyttöä varten tarvitaan standardeja. SFS-EN 50438 yhdessä yleisen pienjänniteasennusstandardin SFS 6000 kanssa luo puitteet turvalliselle asennukselle ja käytölle. Mikrogeneraattorien liitännässä jakeluverkkoon pitää kuitenkin aina noudattaa verkkoyhtiön antamia ehtoja. Väärin liitetty mikrogeneraattori voi aiheuttaa vakavan vaaratilanteen verkon kunnossapitäjille.4)

Standardi SFS 6000 – Pienjännitesähköasennukset

Pienjännitesähköasennuksia koskeva standardisarja SFS 6000 koskee myös pienjännitejakeluverkkoja, ja siinä on kansallisia osia, joiden ansiosta se kattaa kaikki normaalit korkeintaan 1000 V:n vaihtojännitteiset ja 1500 V:n tasajännitteiset sähköasennukset.5)



1) VDE-AR-N 4105 Generators connected to the low-voltage

2) Pientuotanto

3) Mikrotuotannon yleistietolomake verkonhaltijoiden käyttöön – päivitetty 02.01.2017

4) SFS-EN 50438 – Tekniset vaatimukset yleisen pienjännitejakeluverkon kanssa rinnan toimiville mikrogeneraattoreille

5) SFS 6000 – Pienjännitesähköasennukset


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 15.11.2016