Tutkavaikutukset

Tuulivoima-alue saattaa häiritä tutkayhteyksiä riippuen sen sijainnista, koosta ja käytetyistä lapamateriaaleista. Näitä yhteyksiä ovat muun muassa merenkulkuviranomaisten, merivartioston tai puolustusvoimien tutka-asemat, ilmatieteelliset automatisoidut havaintomastot ja -laitteistot ja säätutkat.

Tutkayhteys perustuu radioaaltojen avulla tapahtuvaan ilmaisuun ja mittaamiseen, jota tuulivoimapuisto saattaa häiritä.

Tyypillisimmät tuulivoimarakentamisen vaikutukset kohdistuvat esimerkiksi seuraaviin puolustusvoimien toimintoihin varuskunta-, varikko-, harjoitus- ja ampuma-alueella:
  • valvonta- ja asejärjestelmien suorituskyky (= ilma- ja merivalvontatutkat); sekä
  • joukkojen koulutus ja järjestelmien käyttö.

Tuulivoiman vaikutukset valvontasensoreihin tulee selvittää hyvissä ajoin, ylimääräisten ongelmien ja kustannusten välttämiseksi. Vaikutukset selvitetään Puolustusvoimilta jokaisen tuulivoimahankkeen kohdalla erikseen.

Tutkakompensaatioalue

Poikkeuksen muodostaa niin kutsuttu Perämeren tuulivoima-alue, jonka osalta tutkavaikutuksia ei tarvitse hankekohtaisesti selvittää. Alueesta tehtiin Suomen ensimmäinen tuulivoiman kompensaatioalue, joka rakennettiin yhteistyössä Puolustusvoimien, työ- ja elinkeinoministeriön ja tuulivoima-alan kanssa.

Kompensaatioalueen valvontajärjestelmää on kehitetty niin, että tuulivoimaloiden rakentaminen alueelle ei edellytä enää erillisiä selvityksiä. Alueelle rakennettavista tuulivoimaloista kerätään turbiinikohtainen tuulivoimamaksu.

Tutkaselvitys voidaan hakea Puolustusvoimilta ja VTT:ltä.


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 2.2.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.