Bioenergian käyttö
Bioenergia on uusiutuvaa energiaa, jota saadaan erilaisista biomassoista: esimerkiksi puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Bioenergia luokitellaan hiilidioksidineutraaliksi eli sen ei lasketa lisäävän hiilidioksidipäästöjä. Tämä perustuu siihen, että biomassojen poltossa vapautuva hiili sitoutuu takaisin kasvavaan biomassaan pitkällä aikavälillä.Korvaamalla fossiilisia polttoaineita biomassoista tehtävillä polttoaineilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastaa näin ilmastonmuutosta. Biomassojen käytöllä voidaan vähentää myös muita energiantuotannon haittavaikutuksia kuten raskasmetalli- ja rikkipäästöjä. Kotimaisten biomassojen hyödyntäminen edistää myös energiantuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luo erityisesti maaseutualueille uusia työpaikkoja.
Bioenergiaa ovat:
- puuperäiset polttoaineet
- peltobiomassat
- biokaasu
- kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osa
Puulla tärkeä merkitys koko energiantuotannossa
Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein, ja puun merkitys on siinä keskeinen. Vuonna 2024 uusiutuvan energian osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli yhteensä 43,5 prosenttia. Puupolttoaineiden osuus Suomen uusiutuvan energian käytöstä oli lähes kaksi kolmasosaa. (Lähde: Tilastokeskus)Suurin puuenergian käyttäjä on metsäteollisuus, joka hyödyntää energiantuotannossaan metsähaketta ja prosesseissaan syntyviä puupohjaisia sivutuotteita ja jäteliemiä, kuten mustalipeää.
Muut bioenergian lähteet
Peltobiomassoilla, kierrätyspolttoaineilla, biopohjaisilla polttonesteillä ja biokaasulla tuotetun energian merkitys on toistaiseksi ollut varsin vähäinen koko energiantuotannossa. Niiden merkitys on kuitenkin kasvamassa, kun fossiilisille polttoaineille etsitään vaihtoehtoja. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja fossiilisten polttoainevarantojen ehtyminen lisäävät kiinnostusta erilaisia korvaavia energialähteitä kohtaan.Bioenergian merkitys suuri jatkossakin
Suomen energia- ja ilmastostrategiassa korostuvat päästöjen vähentäminen erityisesti kustannustehokkuus-, huoltovarmuus- ja teollisuuden kilpailukykynäkökulmista. Energiantuotannon sähköistyminen sekä hukkalämpöjen hyödyntäminen vähentävät polttoon perustuvaa tuotantoa ja siten myös bioenergian käyttöä esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa.Puupolttoaineiden käyttö on kuitenkin jatkossakin merkittävässä roolissa, erityisesti metsäteollisuudessa. Metsähakkeen käyttömäärät riippuvatkin pitkälti metsäteollisuuden suhdanteista. Vuosina 2021–2024 metsähaketta on käytetty lämpö- ja voimalaitoksissa noin 10,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Pääosin biopolttoaineiden kasvaneen käytön seurauksena liikennesektorista jo viidennes perustuu uusiutuvaan energiaan. Sokeri- ja öljypitoisista kasveista, puuvartisten kasvien selluloosasta sekä biohajoavista jätteistä valmistetaan bioetanolia ja biodieseliä korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita. Muun muassa metsäteollisuus kehittää niin kutsuttuja biojalostamoja, joissa valmistetaan hakkuutähteistä ja erilaisista metsäteollisuuden sivutuotteista muun muassa liikennepolttoaineiksi soveltuvia biopolttoaineita.
Henkilöautoliikenteen sähköistyessä nestemäisten biopolttoaineiden, biokaasun ja uusien sähköpolttoaineiden rooli korostuu jatkossa raskaassa tieliikenteessä, meriliikenteessä sekä lentoliikenteessä.