Siirry sisältöön

Energiaa metsästä

Valtaosa Suomessa käytetystä uusiutuvasta energiasta ja yli neljännes koko energiankäytöstä tuotetaan puuperäisistä biomassoista. 

Perinteisin puuenergian käyttömuoto on puun pienkäyttö eli pientalojen ja muiden kiinteistöjen lämmittäminen haloilla tai klapeilla. Puun käyttö kiinteistöjen yksinomaisena lämmitystapana on vuosikymmenten kuluessa vähentynyt merkittävästi, kun kaukolämmön ja sähkölämmityksen osuus on kasvanut, mutta pienkäytön osuus puunkäytöstä on kuitenkin edelleen merkittävä. Yhtenä lämmityssovelluksena on puupellettien hyödyntäminen. 

Metsähake on yleisnimitys suoraan metsästä energiakäyttöön tuleville hakkeille haketuspaikasta riippumatta. Metsähake on koneellisesti haketettua puuta, jota käytetään kiinteistöjen automaattisissa puulämmityslaitteissa, aluelämpölaitoksissa ja kaupunkien sekä teollisuuden lämpö- ja voimalaitoksissa.
Kokopuuhake
Kuva. Kokopuuhaketta, jonka kosteusprosentti on 30. Kuva Laura Vertainen, JAMK.

Voit tutustua tarkemmin puupolttoaineiden käyttömääriin Suomessa Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta:
Tilastotietokanta (LUKE)

Energiapuu

Energiakäyttöön tarkoitetusta puusta tai puutavarasta käytetään yleisesti termiä energiapuu. Energiapuu on yleensä metsäteollisuuden ainespuuksi kelpaamatonta puuta, muun muassa karsimatonta kokopuuta, karsittuja rankoja, raivauspuuta ja päätehakkuualojen latvus- ja oksamassoja. Hakkuualoilta ja tienrakennustyömailta nostetaan myös kantoja, jotka aumakuivauksen jälkeen murskataan. 

Nykyisin energiapuuta pidetään vakavasti otettavana metsätalouden puutavaralajina. Integroidun korjuun myötä metsähakkeen talteenotto on tehostunut. Integroidussa puunkorjuussa korjataan samanaikaisesti talteen sekä teollisuuden aines- eli kuitupuuta että energiantuotantolaitosten tarvitsemaa energiapuuta. Metsäkone- ja kuljetusyrittäjiä tarvitaan enemmän, jotta metsähakkeen käyttö voi kasvaa.

Metsäteollisuuden sivutuotteet

Metsäteollisuuden puunkäytön ja tuotannon yhteydessä syntyy energiajakeita, joista merkittävimmät ovat sellunkeiton sivutuote mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru. Nämä energiajakeet on jo melko pitkään hyödynnetty täysimääräisesti energialähteinä, valtaosin teollisuuden omissa voimalaitoksissa ja lämpökattiloissa tuottamalla niillä sähköä, prosessihöyryä ja lämpöä.

Myös kierrätyspuu on merkittävä energiajae. Puutuotteet ja -rakenteet voidaan elinkaarensa lopuksi hyödyntää myös energiana.


Sivua päivitetty viimeksi 7.11.2025