Nestemäiset biopolttoaineet
Biomassoista voidaan jalostaa nestemäisiä biopolttoaineita, joilla voidaan korvata liikenteen ja energiantuotannon fossiilisia polttoaineita. Biopolttoaineet jaotellaan usein eri sukupolvien mukaan. Sukupolvilla kuvataan biopolttoaineiden raaka-aineita, tuotantoteknologiaa sekä niiden kestävyyttä ympäristövaikutuksien näkökulmasta.Suomessa käytetään biopolttoaineita erityisesti liikenteen polttoaineisiin sekoitettuna. Kiinnostus liikenteen biopolttoaineiden käyttöön on kasvamassa etenkin sen vuoksi, että niiden avulla voidaan vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla voidaan parantaa liikennepolttoaineiden kotimaisuusastetta ja saada tuontiöljyn ostamisen sijaan tuloja kotimaiselle metsä- ja energiateollisuudelle sekä kotimaisille raaka-aineen tuottajille, kuten maa- ja metsätalousyrittäjille.
Biopolttoaineiden käytön edistäminen
Euroopan unionin ja Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka asettavat tavoitteet liikenteen biopolttoaineiden lisäämiselle. Euroopan unionin tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä 29 prosenttia liikenteen energiankulutuksesta on peräisin oltava uusiutuvista energialähteistä.Suomen energia- ja ilmastostrategiassa asetetaan päästövähennystavoitteita taakanjakosektorille (eli päästökaupan ulkopuolisille sektoreille) ja siten myös liikenteelle. Myös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) kattaa taakanjakosektorin päästövähennystoimet, joilla vastataan EU-velvoitteisiin.
Suomessa biopolttoaineiden käytön edistäminen on perustunut etupäässä liikennepolttoaineiden myyjille vuosittain asetettavaan jakeluvelvoitteeseen. Käytännössä biopolttoaineiden lisääminen tapahtuu siten, että bensiiniin sekoitetaan yhä enemmän biopohjaisia alkoholeja (kuten etanolia ja butanolia) ja vastaavasti dieseliin biomassoista jalostettua biodieseliä.
Jakeluvelvoitteen mukaan vuonna 2026 biopolttoaineiden osuuden tulee olla 19,5 prosenttia. Jakeluvelvoitteen joustomekanismi sallii jakelijan täyttää enintään 5,5 prosenttiyksikköä velvoitteestaan sellaisilla vaihtoehtoisilla päästövähennystoimilla, jotka on toteutettu Suomessa.
Vuonna 2030 ja sen jälkeen jakeluvelvoite on 34 prosenttia, mikä on hieman EU:n velvoitetasoa korkeampi, koska liikenteellä on tärkeä rooli koko Suomen päästöjen vähentämisessä. Jakeluvelvoite koskee tieliikennepolttoaineen jakelijoita, jotka toimittavat kulutukseen kalenterivuoden aikana vähintään miljoona litraa moottoribensiiniä, dieselöljyä, maakaasua, biopolttoaineita, biokaasua ja muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita.
Biopolttoaineiden sukupolvet
Liikenteen biopolttoaineita voidaan tuottaa monista eri biomassoista useilla eri teknologioilla ja konsepteilla. Niin sanottuja ensimmäisen sukupolven liikenteen biopolttoaineita valmistetaan maailmanlaajuisesti sokeri- ja tärkkelyspitoisista kasveista (bioetanoli) sekä öljypitoisista kasveista ja bioraaka-aineista (biodiesel).Kaupallisessa tuotannossa on myös kehittyneempiä toisen sukupolven biopolttoaineita, joiden käyttö on ympäristön kannalta kestävämpää. Näiden biopolttoaineiden raaka-aineita ovat kasvi- ja puupohjainen selluloosa sekä jätteet ja tähteet. Nämä biopolttoaineet vähentävät tehokkaammin päästöjä ja ovat korkealaatuisempia kuin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet. Toisen sukupolven biopolttoaineiden valmistus ei myöskään kilpaile ruoantuotannon kanssa.
Kolmannen sukupolven biopolttoaineet ovat kehitteillä olevia uusia polttoaineita, jotka eivät ole vielä kaupallisessa tuotannossa. Kolmannen sukupolven biopolttoaineita valmistetaan täysin uusista raaka-aineista, kuten levistä.
E10-bensiinillä alennetaan liikenteen hiilidioksidipäästöjä
Suomessa on saatavana kahta bensiinilaatua:- 95-oktaaninen: 95 E10
- 98-oktaaninen: 98 E5
Lisäksi on saatavilla korkeaseosetanoli E85, joka nimensä mukaisesti sisältää enintään 85 tilavuusprosenttia etanolia ja vähintään 15 prosenttia bensiiniä, ja jota voidaan käyttää eri automerkkien flexfuel-malleissa. Flexfuel-autoissa voidaan käyttää joustavasti polttoaineena sekä korkeaseosetanolia että tavallista bensiiniä, ja molempia tankataan samaan polttoainesäiliöön.
Biodiesel ja uusiutuva diesel ovat eri polttoaineita
Myös dieselpolttoaineeseen on sekoitettu biokomponentti. Biodieselillä tarkoitetaan FAME-dieseliä (Fatty Acid Methyl Esther) eli esteröityä rypsi- tai muuta öljyä. Sen osuus on tällä hetkellä korkeintaan 7 tilavuusprosenttia.Uusiutuva diesel tuotetaan pääasiassa jätepohjaisista raaka-aineista tavallisen öljynjalostamon kaltaisessa prosessissa. Sitä voidaan käyttää yli 7 prosentin seoksena, usein jopa sellaisenaan (100 % seos). Suomen markkinoilla on jo nyt saatavilla 100-prosenttista uusiutuvaa dieseliä, mutta sen soveltuvuus autoon kannattaa tarkistaa automerkin maahantuojalta. Uusiutuvan dieselöljyn etuna on se, ettei sen käyttö vaadi muutoksia auton tekniikkaan (niin sanottu drop-in -polttoaine).
Pyrolyysiöljy
Sähkön- ja lämmöntuotannossa kevyttä ja raskasta öljyä voidaan korvata muun muassa pyrolyysiöljyllä. Sitä valmistetaan nimensä mukaisesti pyrolyysitekniikalla, ja sen raaka-aineena voidaan käyttää puuperäisiä raaka-aineita, kuten sahanpurua ja haketta sekä metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta ja mustalipeää. Pyrolyysiöljyä voidaan tietyin edellytyksin sekoittaa fossiilisen öljyn sekaan öljynjalostuksessa ja siten saada tietty osuus uusiutuvaa dieseliä fossiilisen seassa.Pyrolyysiöljy on tuotantokustannuksiltaan halvinta nestemäistä biopolttoainetta. Ominaisuuksiltaan se vastaa lähinnä raskasta polttoöljyä. Pyrolyysiöljyn lämpöarvo on korkeammasta happipitoisuudesta ja suuremmasta kosteudesta johtuen noin puolet mineraaliöljyn lämpöarvosta ja samaa suuruusluokkaa kuin puupelleteillä.