Siirry sisältöön

Sähkön pientuotanto

Pienimuotoiseen sähköntuotantoon Suomessa liittyy pelisääntöjä ja velvoitteita, jotka on hyvä tuntea, jos harkitsee omaa sähköntuotantoa esimerkiksi kotitaloudessa, taloyhtiössä tai yrityksessä.

Oheisilla "Kuluttaja, alle 100 kVA" -sivuilla keskitytään enintään 100 kilovolttiampeerin (kVA) suuruisiin voimalaitoksiin. Volttiampeeri (VA) on näennäistehon yksikkö, joka käytännössä usein vastaa wattia (W).

Sivuilla käydään läpi keskeistä pientuotantoa koskevaa lainsäädäntöä, lupia, veroja ja tukia sekä sähköverkkoon liittymiseen ja sähkön myyntiin liittyviä kysymyksiä.

Mitä on sähkön pientuotanto?

Pientuotannolle on useita eri määritelmiä. Ne pohjautuvat usein voimalan nimellis- tai maksimitehoon. Pienimuotoisen sähköntuotannon teho on tyypillisesti muutamia kymmeniä tai satoja kilowatteja. Verotuksessa määritellään kotitalouden pienimuotoinen sähköntuotanto sellaiseksi, joka on hankittu tuottamaan energiaa pääasiassa kotitalouden omaan käyttöön. Tälle ei anneta kokorajoja. Sähköverovelvollisuudessa alarajana on 100 kVA.

Sähkömarkkinalain pienimuotoisen sähköntuotannon määritelmässä pientuotanto on alle 2 MVA. Tätä kokoluokkaa suurempia voimalaitoksia koskevat pitkälti samat säännöt kuin teollisen mittakaavan sähköntuotantoa.

Mikrotuotannolla tarkoitetaan pienjänniteverkkoon kulutuskohteen yhteyteen kytkettyä sähköntuotantolaitosta, jonka ensisijainen tarkoitus on tuottaa sähköä kulutuskohteeseen ja joka voi olla myös yhdistettynä sähkönjakeluverkkoon. Mikrotuotantolaitteiston tehorajana pidetään yleisesti 100 kVA:a.

Yleisimmin sähköä tuotetaan pienimuotoisesti aurinkoenergialla ja tuulivoimalla, mutta myös pienvesivoimalla, pien-CHP:llä ja biokaasulla.


Sivua päivitetty viimeksi 4.3.2024