Pelletit ja briketit

Pellettejä ja brikettejä valmistetaan pääasiassa puunjalostusteollisuuden sivutuotteista. Raaka-aineeksi käy kuiva sahanpuru, kutterinlastu ja hiontapöly. Puumassa jauhetaan hienoksi ja puristetaan. Puristuksen lämmittämästä puusta vapautuu ligniiniä, joka sitoo osaset yhteen. Joskus joukkoon lisätään myös muuta sideainetta.

Puristamisen ansiosta pelleteistä ja briketeistä tulee tasalaatuisia ja tiiviitä. Lisäksi ne ovat kuivia. Näiden ominaisuuksien ansiosta niiden energiasisältö on korkeampi kuin esimerkiksi hakkeen. Puupelletin lämpöarvo voi olla lähes nelinkertainen kosteaan hakkeeseen verrattuna.

Kuva. Polttoaineiden energiasisältöjä suhteessa niiden tilavuuteen.

Vuonna 2018 Suomessa tuotettiin puupellettejä 385 000 tonnia, joka oli tähän asti suurin tuotantomäärä ja viidennes enemmän kuin vuonna 2017. Ulkomaille pellettejä vietiin tuotannosta 11 prosenttia, eli 43 000 tonnia. Vienti kasvoi kuudenneksen edellisvuodesta ja suuntautui pääasiassa Tanskaan (yli 80 %) ja Ruotsiin. Noin 81 prosenttia Suomessa tuotetuista puupelleteistä käytetään lämpö- ja voimalaitoksissa sekä suurkiinteistöissä, ja loput koti- ja maataloudessa.

Pelletit

Puupelletit ovat muodoltaan yleensä sylinterimäisiä. Niiden läpimitta on 6–12 mm ja pituus 10–30 mm. Kosteusprosentti on 8–12. Puupellettien valmistus tapahtuu siten, että purut hienonnetaan vasaramyllyssä, jonka jälkeen ne puristetaan pellettimatriisin läpi. Prosessin aikana lämpötila nousee 160 asteeseen, jolloin puukuidussa oleva ligniini pehmenee ja sitoo puukuidut yhteen. Pelletit säilyttävät muotonsa ligniinin toimiessa sideaineena.

Pellettien yhtenäinen muoto helpottaa polttoaineen syöttöä ja polton hallintaa, mutta pellettien seassa oleva hienoaines ja pöly voivat myös aiheuttaa polttoaineen syöttöongelmia. Pellettien laatuun kannattaakin ostovaiheessa kiinnittää huomiota.

Kuva 1. Puupellettejä. Kuva Juha Rautanen.

Puupellettejä voidaan käyttää pientalojen, maatilojen ja suurkiinteistöjen lämmitykseen, sekä polttoaineena kaukolämmön tuotannossa. Pellettejä voidaan myös käyttää seospolttoaineena kostean hakkeen joukossa.

Pellettilämmitysratkaisut

Pelletit poltetaan polttimella, joka kytketään kattilaan samaan tapaan kuin vesikiertoisessa öljylämmityksessä. Pellettien polttoa varten valmistetaan myös pellettitakkoja, joita voidaan käyttää joko lisälämmön lähteenä ja pientaloissa myös päälämmönlähteenä. Myös perinteisessä takassa voidaan polttaa pellettejä, jos käytössä on sitä varten suunniteltu erillinen polttolaite.

Pellettilämmityksen yhteyteen voidaan asentaa täydennys- tai varalämmitysjärjestelmä, kuten varaava tulisija tai sähkövastukset. Aurinkolämpökeräin voidaan liittää kesäajan lämpimän käyttöveden tuottamiseen.
 
Kuva 2. Puupelletti voi olla myös lämpökeskuksen polttoaine. Kuva JAMK.

Vanhan lämmityslaitteiston korvaaminen pellettilämmityksellä

Pellettilämmitysjärjestelmällä voidaan korvata esimerkiksi jo käyttöikänsä loppupuolelle ehtinyt öljylämmitys. Oheisella Työtehoseuran (TTS) videolla kerrotaan millaisia kokemuksia omakotiasukkailla on, kun talon vanha öljylämmitys korvattiin pellettilämmityksellä.

Briketit

Briketit ovat puristetuotteita puupellettien tavoin, mutta kooltaan ne ovat pellettejä selvästi suurempia. Brikettien poikkileikkaus on yleensä pyöreä tai neliön muotoinen. Sylinterimäisen briketin pituus on 10–200 mm ja halkaisija 50–80 mm. Briketit valmistetaan puristamalla karkea puuaines lievästi kartionmuotoisen sylinterin kautta. Poltossa briketti menettää pellettiin verrattuna muotonsa hyvin nopeasti.

Kuva. Puubrikeit ovat kooltaan huomattavasti pellettejä isompia.
Kuva Juha Rautanen.

Brikettejä poltetaan tällä hetkellä lämpölaitoksissa yhdessä muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa. Brikettejä voidaan käyttää myös tulisijoissa ja kattiloissa pilkkeiden sijasta. Puubriketin lämpöarvo voi parhaimmillaan olla lähes nelinkertainen kosteaan hakkeeseen verrattuna.