Rakentaminen ja rakennukset

Rakentamisen aikana tehdyt valinnat vaikuttavat vuosikymmeniä eteenpäin. Suunnittelu-, hankinta- ja rakennusvaiheessa tehdään valintoja, joiden muuttaminen jälkikäteen voi olla mahdotonta. Jälkikäteen tehtävät muutokset ovat usein myös kalliita.

Rakentamisella on keskeinen merkitys energiankäytön ja päästöjen vähentämisessä

Rakennuksilla on merkittävä vaikutus energiankäyttöön. Yksinomaan rakennusten energiankäyttö vastaa noin 40 % energian loppukäytöstä Suomessa ja aiheuttaa noin 30 % kasvihuonekaasupäästöistä. Julkisen sektorin eli kuntien ja valtion omistamien ja hallinnoimien rakennusten osuus Suomen rakennuskannasta on vajaa 10 %.

Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Uudisrakentamisen vaikutukset rakennuskannan energiatehokkuuteen tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikajänteellä. Siksi korjausrakentaminen on energiankäytön ja tämänhetkisten päästöjen vähentämisen kannalta keskeistä. Toisaalta uutta rakennettaessa on helpompi kehittää ja testata täysin uusia innovaatioita.

Energiankäyttö on suurin ympäristökuormittaja ja asumiskustannusten aiheuttaja rakennuksen elinkaaren aikana. Rakennusten energiankulutus aiheutuu käytönaikaisesta lämmityksestä, mahdollisesta jäähdytyksestä sekä rakennuksessa olevien sähkölaitteiden ja valaistuksen energiankäytöstä. Energiankulutustavoitteet tulee asettaa sähkön-, lämmön- ja vedenkäytölle sekä mahdolliselle muulla tavoin toteutettavalle jäähdytykselle. Kulutustavoitteiden seuraamiseksi rakennuksessa tulee olla järjestelmäkohtaiset energiamittaukset. Energiamittaukset tulee myös yhdistää riittävän kattavaan raportointijärjestelmään, joka mahdollistaa eri järjestelmien kulutusseurannan tuntitasolla.

Materiaalivalinnat ja kierrätys tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä

Niin uudis- kuin korjausrakentamisessa käytetään lyhyellä aikavälillä suuri määrä uusiutuvia ja uusiutumattomia raaka-aineita. Rakennusmateriaalien valmistukseen kuluu paljon energiaa. Rakennusmateriaalien tuotanto ja itse rakentaminen ovatkin käyttövaiheen energiankulutuksen ohella merkittävin rakennuskantaan liittyvä ympäristökuormituksen aiheuttaja.

Euroopan unionin jätedirektiivi (98/2008) velvoittaa jäsenvaltiot tehostamaan jätteen kierrätystä. Vuoteen 2020 mennessä Suomen tavoitteena on saavuuttaa 70 prosentin kierrätysaste rakennusjätteelle. Direktiivin pohjalta tehty jätelaki ja sen asetukset sisältävät merkittäviä tiukennuksia myös rakennusjätteen lajitteluun ja kierrätykseen. Materiaalitehokas rakentaminen vähentää syntyvän jätteen määrää sekä lisää rakennus- ja purkujätteiden kierrätystä, jolloin ne voidaan jatkojalostaa esimerkiksi uusiksi tuotteiksi.

Uudisrakentaminen

Uudisrakentamista ohjataan rakennusmääräyksillä, joiden yksi tarkoitus on ohjata rakentamista energiatehokkaaseen suuntaan sekä päästöjen vähentämiseen. Uudisrakentamisessa on hyvät mahdollisuudet etsiä uusia toteutusvaihtoehtoja perinteisten rinnalle.Voi daan esimerkiksi pohtia, tarvitaanko uuteen kouluun ruokasalia, vai voidaanko se suunnitella jollain toisella tapaa, jotta rakennuksessa ei olisi suuren osan ajasta tyhjillään olevaa tilaa. Näin voidaan säästää esimerkiksi lämmitys- ja siivouskuluissa.

Uutta rakennettaessa voidaan miettiä vaihtoehtoisia tapoja rakennuksen lämmitykseen. Toisaalta esimerkiksi uudet integroitavat materiaalit tarjoavat mahdollisuuksia hyödyntää rakennuksen pintoja energiantuotannossa.

Suositukset:
  • Uudisrakennushankkeissa tulee pyrkiä kulloinkin voimassa olevien rakentamismääräysten edellyttämää tasoa parempaan energiatehokkuuteen, esimerkiksi uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä
  • Julkisten rakennusten tulee 31.12.2018 jälkeen olla lähes nollaenergiarakennuksia.
  • Aseta energiatehokkuustavoitteet ja ota ne huomioon kaikissa vaiheissa (suunnittelu, rakentaminen, käyttöönotto, käyttö).
  • Energiatehokkuuden edistämiseen tähtäävän matala-, passiivi- ja nollaenergiarakentamisen vaihtoehtoja tulee hyödyntää ennakkoluulottomasti julkisen sektorin esimerkinnäyttäjän roolin mukaisesti.
  • Uudisrakennuksissa kannatta varautua sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen, sekä rakennuskohtaiseen energiamittaukseen.
  • Uudisrakentamisessa materiaalit on otettava huomioon osana rakennuksen elinkaarista hiili- tai ympäristöjalanjälkeä.

Korjausrakentaminen

Korjausrakentamisen rooli on hankintojen näkökulmasta keskeinen, koska rakennuskannasta vain noin 1–2 % uusiutuu vuosittain.

Vanhassa rakennuksessa on usein kustannustehokkaampaa pyrkiä lämmitysinvestoinnin sijaan pienentämään energiankulutusta. Sen sijaan, että vanhassa rakennuksessa investoidaan uusiin lämmityslaitteisiin, kannattaa ensin tarkastella rakennuksen energiankulutusta, tiiveyttä ja pyrkiä vähentämään nykyistä energiankulutusta. Tämän jälkeen mitoitetaan lämmöntarve oikein ja tehdään halutut lämmitystapamuutokset. Jos lämpö karkaa ulos, on yhtä tuhlaavaa lämmittää öljyllä kuin hakkeella.

Korjausrakentamisessa käyttötarpeiden muuttamista palveleva ratkaisu, esimerkiksi innovatiivinen tapa rakentaa väliseiniä, voi muuttaa tilan paremmin nykyistä käyttötarvetta vastaavaksi.

Jossain tapauksissa saattaa olla kannattavampaa tehdä kokonaan tai osittain uusi rakennus kuin korjata vanhaa.

Ympäristöministeriön asetuksella (4/2013, 2/2017) määritetään rakennuksen korjaus- ja muutostöissä vähimmäisvaatimukset energiatehokkuuden parantamiselle, kun kyse on luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muutoksesta tai teknisten järjestelmien uusimisesta.

Suositukset:
  • Uudistavan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä selvitetään mahdollisuudet parantaa rakennuksen energiatehokkuus lähes nollaenergia tasoon kustannustehokkaasti.
  • Muuten uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on 15 prosenttia asetuksen 4/13 minimivaatimuksia parempi energiatehokkuus.
  • Uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä rakennuskohtaiseen energiamittaukseen siten, että olisi mahdollista saada mittaustieto esimerkiksi rakennuksen sähkönkulutuksesta jaoteltuna kuinka paljon siitä kuluu lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon tai valaistukseen.
  • Korjausrakentamishankkeiden suunnitelmissa otetaan huomioon mahdolliset kohteisiin tehdyt energiakatselmukset ja käytön aikana havaitut mahdollisuudet parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.
  • Korjaushankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota sekajätteen synnyn ehkäisyyn lajittelemalla sekä kierrättämällä purkujäte.

Suunnittelu

Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa huomattavasti rakennuksen tuleviin elinkaari- ja käyttökustannuksiin.

Suositukset:
  • Suunnittelun lähtökohtana tulee olla tilojen terveellisyys, turvallisuus, viihtyisyys, muuntojoustavuus sekä tilatehokkuus.
  • Uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelussa kiinnitä huomio toteutusvaihtoehtojen kokonaisenergiatehokkuuteen ja elinkaarikustannuksiin. Vaadi energiatehokkuuden ja elinkaarikustannusten tarkastelujen tekemistä suunnitteluvaiheessa.
  • Käytä vaativissa uudisrakennus- ja peruskorjauskohteissa erillistä energiatehokkuussuunnittelijaa.
  • Huomioi kattavien energiamittausten järjestäminen aina uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä.
  • Rakentamisen laatuun on kiinnitettävä enemmän huomiota suunnittelussa sekä rakennustyön johtamisessa ja valvonnassa, jotta asetetut terveellisyys-, turvallisuus-, energia- ja ympäristötavoitteet saavutetaan.
  • Rakentamisen ja rakennusten hankinnoissa vähintään 10 % rakennuksen maanpäällisen rakentamisen kokonaismenojen arvosta on cleantech -ratkaisuja kuten esimerkiksi ympäristömyötäisiä materiaalivalintoja sekä materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja.

Ylläpito- ja kiinteistöpalvelut

Merkittävä osa rakennuksen elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta muodostuu sen käytön aikana. Siksi on tärkeää huolehtia, että laitteet ja järjestelmät toimivat suunnitellun mukaisesti. Hyvällä ja oikealla kiinteistöjen ylläpidolla energiatehokkuustavoitteet ja vaaditut sisäilmaolosuhteet toteutuvat. Tärkeä osa kiinteistöjen jatkuvaa energiatehokkuuden ylläpitoa ja parantamista on myös energiankulutuksen seuranta ja kulutustavoitteiden asettaminen. Rakennuksen eri järjestelmien energiatehokasta toimintaa tulee voida seurata helposti.

Kiinteistöjen energiankäytön tehostamiseksi voi myös harkita esimerkiksi energiapalveluyrityksen tarjoaman ESCO-palvelun käyttämistä silloin, kun se on energiaa säästävien ratkaisujen tekemiseksi esim. rahoitusjärjestelyjen vuoksi tarpeellista tai tarkoituksenmukaista.

Energiansäästöpalveluiden hankinnan suunnittelussa on tärkeä määrittää tarpeet sekä energiansäästö- ja muut tavoitteet riittävän hyvin. Energiansäästöpalvelut voivat kohdistua yksittäisten taloteknisten järjestelmien uusimiseen, yksittäisten kiinteistöjen energiansäästömahdollisuuksien toteuttamiseen tai monen kiinteistön energiankäytön tehostamiseen. Palvelun tilaaja voi sisällyttää ESCO-hankkeisiin myös uudistamis-, olosuhdeparannus- ja korjausinvestointeja tarpeen mukaan.

Suositukset
  • Järjestä energian- ja vedenkulutuksen reaaliaikainen mittaus ja seuranta sekä käyttäjäkohtainen laskutus. Suosi tuntimittauksien käyttöä.
  • Kiinnitä huomiota kiinteistönhuollon ja huoltopalvelujen hankinnassa palveluntarjoajan energiatehokkuusosaamiseen ja määritä tavoitteille palkitsemisjärjestelmät.
  • Hyödynnä rakennusten käytön aikana havaitut hyvät toimintamallit uusien ja peruskorjattavien rakennusten suunnittelukriteereissä.
  • Energiansäästöpalveluiden hankinnan suunnittelussa määritä määrittää tarpeet sekä energiansäästö- ja muut tavoitteet riittävän hyvin.
  • ESCO-palveluhankinnoissa kokonaistaloudellisuus on hankinnan luonteen kannalta sopivin hankintapäätöksen peruste.



Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 14.6.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.