Helsingin Kivikon eritasoliittymä

Helsingin Kivikon eritasoliittymän rakentamisessa hyödynnetään tonneittain uusiomateriaaleja. Ruuhkien vähentämiseksi Helsingin Kivikossa sijaitseva valo-ohjattu tasoliittymä korvataan eritasoliittymällä. Eritasoliittymän rakentamisessa tullaan käyttämään merkittäviä määriä betonimursketta, joka on valmistettu rakennusten purkujätteestä ja betoniteollisuuden ylijäämämateriaaleista.

Arvion mukaan rakennuskohteessa pystytään hyötykäyttämään tie- ja katurakenteissa jopa 90 000 tonnia betonimursketta. Samalla säästetään vastaava määrä neitseellistä kiviainesta sekä huomattava määrä kaatopaikkatilaa. Hyötykäytettävän materiaalin määrää on suuri. Sitä voi verrata esimerkiksi Ämmässuolle loppusijoitetun sekajätteen määrään, joka oli vuonna 2013 kokonaisuudessaan noin 230 000 tonnia.

Tilaaja mahdollisti uusiomateriaalin käytön

Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke käynnistyi syksyllä 2013 melusuojausten rakentamisella. Eritasoliittymän varsinaiset rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2014.

Uusiomateriaaleja käyttämällä saavutetaan ympäristöhyötyjen lisäksi etuja myös materiaalin kestävyydessä. Betonimurskeen tekniset ominaisuudet voivat olla jopa perinteisiä kiviainesmurskeita paremmat ja rakenteiden käyttöikä on näin ollen pidempi.

Tuotepäällikkö Jani Pieksemä Rudukselta kiittelee hankkeen tilaajia Helsingin kaupunkia ja Liikennevirastoa siitä, että jo tarjouspyyntöasiakirjoissa tehtiin mahdolliseksi uusiomateriaalien hyödyntäminen liittymän rakentamisessa. On ollut tyypillistä, että se on nimenomaan erikseen kielletty. – Kaikkeen maarakentamiseen uusiomateriaali ei sovellu, mutta olisi tärkeää, että tilaajat antaisivat mahdollisuuden tarjota vaihtoehtona uusiomateriaaleja.

Laatu ratkaisee

Betonimurskeen osittain huono maine johtuu Jani Pieksemän mukaan siitä, että alalla on ollut toimijoita, joiden työmaille toimittama betonimurske ei ole täyttänyt laatuvaatimuksia. Uusiomateriaalien käytön edistämisessä Pieksemä pitääkin tärkeänä tuotteiden laatuun panostamista.

– Kun tuotteiden tekniset ominaisuudet ovat kunnossa ja tuotteella on CE-merkintä, voidaan uusiomateriaalia käyttää rakentamisessa samoin kuin neitseellisiäkin raaka-aineita, toteaa Pieksemä.

Ruduksella on pitkä kokemus betonimurskeen käytöstä. Yrityksen tuottamaa betonimursketta on hyötykäytetty Suomessa jo noin 5 miljoonaa tonnia. Sen myötä on säästetty vastaava määrä luonnon kiviaineksia.

Lisätietoja:
Rudus Oy
tuotepäällikkö Jani Pieksemä
jani.pieksema@rudus.fi

Helsingin kaupunki
massakoordinaattori  Mikko Suominen
mikko.suominen@hel.fi

Esimerkki on kirjoitettu osana UUMA2-ohjelmaa.



Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 14.6.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.