HKL hankki energiatehokkaita kotimaisia Artic-raitiovaunuja

Transtechin valmistamat Artic-raitiovaunut aloittavat uuden vaiheen Helsingin raitiovaunuliikenteen historiassa. Vaunut edustavat energiatehokasta ja modernia teknologiaa.

Hankinta tehtiin julkisena hankintana niin, että tarjouskilpailussa noudatettiin kilpailullista neuvottelumenettelyä. HKL lähetti Euroopan yhteisöjen viralliseen lehteen hankintailmoituksen.

”HKL:n oma panostus hankintaan oli normaalia suurempi. Esisuunnitteluun käytettiin noin 0,5 miljoonaa euroa, mikä takasi onnistuneen hankinnan ja erinomaisen raitiovaunun Helsingin vaativiin olosuhteisiin. Vaunun hankintahinta oli huomattavan edullinen ja projektin lisätilausten määrä on jäämässä alle kolmeen prosenttiin”, kertoo HKL:n kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä.

Sekä matkustajat että ympäristö kiittävät

Vaunutyyppi on suunniteltu erityisesti Helsingin raitiovaunuverkon tarpeisiin ja kestämään pohjoista ilmastoa. Sen rakenne kääntyvine teleineen kestää Helsingin rataverkon jyrkät kurvit ja mäet. Vaunu on kokonaan matalalattiainen ja siinä on LED-valaistus. Lämmitys hoidetaan jarruenergian talteenottojärjestelmällä. Kuljettajien käytössä on LCD-näytöt, ja taustapeilit on korvattu kameroilla.

Matkustajapalaute vaunusta on ollut hyvin positiivista: matkustajat kiittävät erityisesti vaunun hiljaisuutta sekä pehmeää kulkua. Ulkopaneelien ja ikkunoiden vaihtoajat ovat alittaneet tavoitteet. Vaunu käyttää myös sähköä huomattavasti vähemmän kuin muu kalusto ja on kulkuominaisuuksiltaan erinomainen eli vaunun tärinä ja melutaso ovat huomattavan pienet.

Uudet raitiovaunut tarvitaan sekä Helsingin lisääntyvää raitiotieliikennettä varten että korvaamaan vanhoja raitiovaunuja, jotka joudutaan poistamaan liikenteestä lähivuosina niiden taloudellisen käyttöajan päättyessä.

Kehitystyötä yhteisvoimin

Ensimmäinen Artic eli vaunu 401 aloitti liikennöinnin kesällä 2013 ja toinen eli vaunu 402 alkuvuodesta 2014. Vaunutyyppiä tulee Helsinkiin vuosien 2015–2018 aikana vielä 38 kappaletta. Kolmas vaunu saapuu Helsinkiin vuoden 2015 loppupuolella. Kaikkiaan HKL on tilannut 40 Artic-raitiovaunua.

Kokonaistoimitus sisältää raitiovaunujen lisäksi niitä varten tarpeelliset vaihto-, vara- ja kulutusosat, erikoistyökalut, teknisen dokumentoinnin sekä käyttö- ja huoltohenkilökunnan koulutuksen. Raitiovaunujen toimitus sisältää myös raitiovaunujen yleistakuun aikaisen huollon ja kunnossapidon, joka käsittää sekä ennakoivan että korjaavan huollon ja kunnossapidon.

Artic-vaunu on kehitetty HKL:n alkuperäisideasta yhteistyössä HKL:n ja Transtechin välillä erityisesti Helsingin olosuhteisiin: kestämään vaihtelevaprofiilista rataverkkoa ja säätilojen jyrkkiä vaihteluita. Kääntyvän telinsä vuoksi vaunu on tyyppivaunuja kestävämpi ja kulkuominaisuuksiltaan parempi.

”HKL:n raitiovaunuhankinta oli ja on Transtechille strategisesti erittäin tärkeä ja hankinta onnistui hyvin. Pienenä kiskokalustovalmistajana meillä ei voi olla täyttä tuotepalettia kuten pääosalla kilpailijoista, jotka ovat monikansallisia konserneja, kuten Alstom, Siemens ja Bombardier”, kertoo myyntijohtaja Matti Haapakangas Transtechilta.

Ennen HKL:n raitiovaunuhankintaa Transtechin tuotevalikoima rajoittui lähinnä kaksikerroksisiin matkustajavaunuihin, joita oli toimitettu VR:lle noin 20 kpl vuodessa vuodesta 1998 alkaen. Suomen muusta Länsi-Euroopasta poikkeava raideleveys johti siihen, ettei kaksikerrosvaunuille käytännössä löytynyt vientimarkkinoita. Transtech oli kyllä aiemmin valmistanut matalalattiaisia raitiovaunuja, mutta omaa konstruktiota yhtiöllä ei ollut.

”Sen vuoksi Artic-raitiovaunun kehittämisessä oli jo alun perin tavoitteena saada siitä uusi vientituote. Viennin käynnistyminen ilman kotimaassa olevaa referenssiä on käytännössä osoittautunut mahdottomaksi. Sen vuoksi ensimmäisen tilauksen saaminen kotimaasta oli Transtechille aivan ehdottoman tärkeää”, Haapakangas lisää.

Lisätietoja:
HKL
kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä
puh. 050 364 8770

www.uusiraitiovaunu.fi
www.transtech.fi/kiskokalusto/raitiovaunu


Oliko artikkeli hyödyllinen?

Sivua päivitetty viimeksi 14.6.2018

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.